Pitääkö häät suunnitella kestävä kehitys mielessään?

Sari Yli-Salomäki, Häät-lehden ja Häät.fin päätoimittaja, pohtii kolumnissaan häitä ja kestäviä arvoja.

”Ekologiaa, eettisiä näkökulmia ja kestävää kehitystä tulvii kaikista medioista jatkuvalla syötöllä. Joskus se ravistelee, välillä se saa aikaan muutoksia arjessa ja toisinaan se suorastaan raivostuttaa.

Perimmäiseltä tarkoitukseltaan häät on poikkeus tavallisesta arjesta. Liiton solmiminen ja sen juhlistaminen on yksi ikiaikaisista siirtymäriitteistä, joita ihminen kaipaa elämänsä merkkipaaluiksi uskonnosta tai kulttuurista riippumatta. Elämässä alkaa uusi vaihe, ja sitä juhlitaan isosti ystävien ja sukulaisten kanssa.

Vielä 100 vuotta sitten agraarisessa Suomessa elettiin usein niukkaa arkea, ja esimerkiksi lihaa syötiin harvoin, sillä siihen ei yksinkertaisesti ollut varaa. Häät ja muut elämän tärkeät juhlat olivat kuitenkin sosiaalisesti niin arvokkaita hetkiä, että niihin varauduttiin ja isollekin juhlaväelle tarjottiin ylenpalttiset herkut monia päiviä kestävissä juhlamenoissa. Oliko niihin varaa? Ei ollut, mutta juhlimisen tarve ylitti järkevyyden rajat, ja juhlat järjestettiin suvun ja kyläyhteisön avun turvin.

Nykypäivänä taloudellinen vauraus ei ole enää ainoa asia, joka määrittää käyttäytymistämme. Intiaanien opetus kehottaa tekemään päätöksiä niin, että ne säilyttävät nykyiset mahdollisuudet ja luonnonvarat aina seitsemän sukupolven päähän. Koska me olemme huolissamme jo seuraavan sukupolven elinmahdollisuuksista planeetallamme, on tottumuksiamme pakko muuttaa. Mitä siis saamme tehdä, mikä pitäisi ehdottomasti jättää tekemättä?

Onko meillä kestävän kehityksen valossa oikeutta edes suunnitella häitä? Mielestäni on. Emme voi henkisesti hyvin, jos arkiviikkojen väliin ei tule lomia ja juhlia, jotka auttavat meitä jaksamaan. Kuten laihduttajan dieetti sallii kakkupaloja, myös ekologisessa kulutuskurissa saa olla poikkeushetkiä. Ilmastonsuojelu ja eettisten arvojen kunnioittamisessa on paljon merkityksellisempää se, mitä tapahtuu arjessa kuin se mitä tehdään yhtenä päivänä elämässä.

Vaikka meillä siis mielestäni on mahdollisuus ja oikeus juhlapäiviin, en silti itse hyväksy omiin juhlapäiviini ihan mitä tahansa. Juhlasta tulee minulle parempi mieli, jos löydän siihen ratkaisuja, joiden kanssa olen sinut. Tykkään askarrella, mutta vierastan kertakäyttökrääsää, joten yritän löytää koristeluideoita, joihin voin käyttää kierrätysmateriaalia. Inhoan muovia, joten kerään mieluummin aineksia luonnosta tai ostan niitä kukkakaupasta. Oma hääpukuni tehtiin luonnonkuidusta, ja se ommeltiin Suomessa, mutta jossain muussa tilaisuudessa olen kyllä juhlinut myös "ei niin eettisissä" mekossa – hyvillä mielin. Osa hääpäivällisemme ruoasta oli kasvatettu vanhempieni maatilan pelloilla, ja loputkin hankittu lähituottajilta. Juhlat järjestettiin kotitilallani, ja näyttävimmät koristeet olivat auringonkukat, jotka oli käyty poimimassa lähikylän maanviljelijän pellosta. Netin ”Kiina-kauppoja” ei vielä edes ollut, joten sieltä tehtyjen tilausten etiikkaa tai ekologiaa ei tarvinnut edes punnita. Jälkikäteen mitattuna häämme olivat melko ekologiset ja eettiset, vaikka asiaa ei 1990-luvulla vielä kovin paljoa mietitty edes arjessa, saatikka juhlissa. Olosuhteet ja mahdollisuudet johtivat silloisiin häihimme, mutta tänäänkään minulle ei tulisi pieneen mieleenkään arvostella muunlaisia valintoja, kun kysymys on häistä. Elämän juhlahetkiin liittyvät valinnat ovat niin henkilökohtaisia, että jokaisella on oikeus valita ne omien unelmiensa mukaan.

Kun taannoin juttelin aiheesta hiilijalanjäljen pienentämistä miettivän asiantuntijan kanssa, myös hän antoi häille ”synninpäästön”. Juhlat voi järjestää juuri sillä tavoin, joka itsestä tuntuu parhaalta ja joka tekee vieraat iloisiksi. Omalle juhlatunnelmalle ei kuitenkaan ole haitaksi, jos myös hääsuunnitelmissaan voi pitää kiinni omista perusperiaatteistaan. Joskus tulee kuitenkin vastaan tilanteita, että omien arkiarvojen noudattaminen tulisi taloudellisesti niin kalliiksi, että on pakko oikaista. Tai vuosien ajan hellityt unelmat pitäisi unohtaa. Tai lähipiiri pahoittaisi mielensä, kun joku perinne tai tunnepitoinen valinta jäisi tekemättä. Ehkä yhtä ”tuhlarivalintaa” voi kompensoida ”säästeliäisyydellä” toisessa asiassa. Kunhan itsellä on hyvä mieli, häissä on lupa törsätä – tarkoittaa se sitten taloudellista, eettistä tai ekologista lipsumista tavallisen hyvän arjen valinnoista.

Lue myös!

Kestävät häät tyylistä tinkimättä >>

Kompromissit eivät monen mielestä kuulu yhteen elämän tärkeimmistä päivistä. Hääjuhlalta halutaan sitä parasta ja ikimuistoisinta – lieveilmiöistä välittämättä. Vaikka häitä vietetään kerran elämässä -mentaliteetilla, tiedostava hääpari kyseenalaistaa valintojensa merkityksen.

Vastuulliset hääjuhlavalinnat tuovat hyvinvointia ja säästöjä sinulle ja ympäristölle >>

Häät.fi haastatteli yrittäjä Heidi Niklas-Salmista tiedustellen, miten ekologisuutta voi toteuttaa häitä järjestäessä.

Keesipään ajatuksia häistä ja ekologisuudesta >>

Häät-blogiyhteisöön kuuluvan Metallipäät Menee Naimisiin -blogin Sanna pohtii suhdettaan ekologisuuteen omissa hääsuunnitelmissaan.