Yksi häiden järjestämisen ongelmallisimpia kysymyksiä on vieraslistan ja istumajärjestyksen laatiminen. Häiden istumajärjestystä hiotaan usein vielä edeltävänä yönä. Hääsuunnittelija Eija Holmberg-Lehto kehottaa miettimään myös alkoholitarjoilun määrää.

– Nuoret parit ovat korrekteja, vieraslistaa mietitään usein siltä kannalta, mitä muut ajattelevat. Häät ovat kuitenkin parin oma juhla, heidän suuri päivänsä, ja annan siksi ohjenuoraksi, että he kutsuvat häihinsä vain ja ainoastaan ne ihmiset, keiden he haluavat olemaan mukana tärkeässä päivässä.

Mutta kahden ihmisen liitossa on kaksi erilaista tahtoa. Tuleva aviopari voi kohdata ensimmäisen todellisen sukuristiriitansa vieraslistaa laadittaessa. Toisen suku voi olla suurempi, toisen pienempi, keitä kutsutaan? Entä kun vanhemmat ovat eronneet ja ovat huonoissa väleissä keskenään? Onko kutsuttavien kesken ristiriitoja, jotka voivat häiritä tilaisuutta?

– Neuvon tulevaa hääparia keskustelemaan etukäteen esimerkiksi eronneiden vanhempien kanssa, niin että itse tilaisuudessa vältytään konflikteilta, Holmberg-Lehto sanoo.

– Jos kutsuttavien joukossa on alkoholiongelmainen vieras, olisi hyvä etukäteen luoda turvaverkkoa hänen ympärilleen tai rajoittaa alkoholinkäyttöä yleensä.

Jäyhät suomalaiset vieraat

Holmberg-Lehto on yleensä itsekin mukana häissä hoitamassa järjestelyjä. Hän on nähnyt paljon sekä suomalaisia että monikansallisia häitä.

– Olen huomannut, että silloin kun vieraissa on mukana myös ulkomaalaisia, tunnelma on rennompi ja vapautuneempi kuin supisuomalaisissa häissä, Holmberg-Lehto toteaa.

– Me suomalaiset olemme jäyhää kansaa, ja tämän takia istumajärjestystä joudutaan miettimään tarkasti. Kerran eräs pari sijoitti samaan pöytään toisilleen tuntemattomia ihmisiä. Varoitin heitä etukäteen, totesin että tämä on pahin virhe, minkä voi tehdä. Pari kuitenkin halusi pitää kiinni kannastaan. Toisilleen tuntemattomat vieraat lähtivät häistä hyvin nopeasti, kuten osasin ennustaa.

– Jos vanhemmat ovat eronneet ja huonoissa väleissä, heidät sijoitetaan istumaan eri puolille salia, samoin muutkin sellaiset vieraat, jotka eivät tule keskenään oikein toimeen.

– Kun molempien osapuolten kanssa on etukäteen keskusteltu asiasta, vieraatkin voivat tuntea olonsa turvallisemmaksi.

– Yksi vaihtoehto on tehdä istumajärjestys pöytäkunnittain eli numeroidaan tai nimetään pöydät ja kirjataan, ketkä siinä pöydässä istuvat, mutta itse pöydässä jokainen saa valita haluamansa paikan. Pöydät olisi hyvä sijoitella väljästi niin, että tarjoilijat pääsevät liikkumaan mukavasti ja vieraatkin voivat mennä juttelemaan toisiin pöytiin.

Juhliin kuuluu alkoholi?

Yleensä ajatellaan, että juhliin kuuluu alkoholi. Jäyhien suomalaisten kesken alkoholi vapauttaa ilmapiiriä.

– Mutta jos alkoholitarjoilu on kovin runsaskätinen, humaltuminen voi aiheuttaa ikäviä tepposia. Näin voi käydä varsinkin silloin, kun joidenkin vieraiden välillä on selvittämättömiä ristiriitoja.

– Kaikkien tietenkin pitäisi osata ajatella, että kyseessä on hääparin ainutlaatuinen juhlatilaisuus ja toimia sen mukaisesti. Mutta liiallinen alkoholinkäyttö voi sumentaa aikuisen vastuullisen ajattelun.

– Neuvonkin hääpareja pitäytymään kohtuullisessa alkoholitarjoilun määrässä: ruokajuomat ja sen jälkeen omakustanteinen baari.

– Olen myös järjestänyt täysin raittiita häitä. Jos alkoholi ei kuulu avioparin elämään, he eivät halua sitä häihinsäkään.

Vapautuneesti selvin päin

Suomessa on totuttu luottamaan alkoholin kemiallisesti vapauttavaan voimaan, mutta toki rentoa tunnelmaa voidaan tuottaa myös muilla keinoilla.

– Tutustumisleikit ovat kokeneet inflaation, ne eivät ole nykyisin suosittuja, Holmberg-Lehto kertoo.

Epäilemättä tutustumisleikit jo sinänsä vaativat perusvapautuneisuutta, mitä aikuisilta ei useinkaan löydy.

Itseäni häävieraana on monesti jäänyt vaivaamaan se, että monet juhlan vieraista jäävät minulle tuntemattomiksi. Voisiko siis yksi sosiaalista lämpöä luova yksinkertainen keino olla se, että vieraat lyhyesti esittäytyisivät toisilleen? Ehkäpä jotkut uskaltaisivat esittäytymisensä yhteydessä kertoa jonkun pienen hauskan jutun avioparista tai avioliitosta.

Häissä pidetään usein kiinni perinteisistä häämenoista, jotka on luotu maaseutuyhteiskunnan aikoina, jolloin häävieraat jo entuudestaan tunsivat kaikki toisensa.

Olisiko nykytapoja syytä hiukan uudistaa tämänhetkistä todellisuutta vastaaviksi ainakin siltä osin, että tunnustaisimme sen tosiasian, että monet vieraat ovat keskenään vieraita? Yhteinen laulu vapauttaa ja yhdistää, voisiko vieraiden yhdessä laulama onnittelulaulu olla osa yhteisöllisyyttä tuottavia nykyhäitä?

Perinteet luovat turvallisuutta ja arvokkuutta, mutta toisaalta nykyhääparit voivat olla uusien ja entistä parempien perinteiden luojia.
 

Teksti Tuula-Maria Ahonen
Kuvat Eveliina Mustonen, Shutterstock