1. Kenen kuuluu maksaa häät?

Häiden maksajasta ei ole nykyisin yhtä sääntöä. Monet parit maksavat juhlan itse, osa saa taloudellista apua vanhemmilta tai muilta läheisiltä ja joissakin perheissä kustannukset jaetaan useamman maksajan kesken.

Jos läheiset osallistuvat häiden kustannuksiin, kannattaa samalla puhua siitä, liittyykö taloudelliseen apuun toiveita vieraslistasta, juhlapaikasta tai muista valinnoista. Selkeä keskustelu ehkäisee tilanteita, joissa raha ja päätösvalta sekoittuvat toisiinsa.

Häiden budjetti kannattaa rakentaa parin oman taloudellisen tilanteen mukaan. Juhlavuutta ei mitata siinä, kuinka paljon juhlaan käytetään rahaa.

2. Pitääkö häätiimin maksaa omat asunsa?

Kaasot, bestmanit ja muut häätiimin jäsenet maksavat usein omat asunsa, mutta yhtä ainoaa käytäntöä ei ole. Olennaista on puhua kustannuksista ennen kuin asuja ryhdytään hankkimaan.

Hyvä periaate on tämä: mitä tarkempia vaatimuksia hääparilla on asun väristä, mallista tai ostopaikasta, sitä perustellumpaa hääparin on osallistua kustannuksiin. Jos häätiimi saa valita asunsa vapaasti ja käyttää jotakin jo omistamaansa, kustannus voi luontevammin jäädä pukeutujalle.

Hääpari voi myös tarjota osan kokonaisuudesta, kuten solmukkeen, korun, kukkakorun, kampauksen tai meikin.

3. Kuka maksaa häätiimin matkat ja majoituksen?

Hääparilla ei ole automaattista velvollisuutta maksaa häätiimin matkoja tai majoitusta. Jos tehtävä kuitenkin edellyttää pitkää matkaa, usean päivän läsnäoloa tai yöpymistä tietyssä paikassa, kustannuksiin osallistuminen on reilua.

Tilanne kannattaa ottaa puheeksi jo silloin, kun häätiimin jäsentä pyydetään tehtävään. Samalla voidaan sopia, kuinka paljon aikaa tehtävään kuuluu ja millaisia hankintoja tai matkoja se edellyttää. Häätiimiin kuulumisen ei pitäisi muodostua kenellekään taloudelliseksi taakaksi.

4. Kenelle hääkutsu lähetetään ja milloin?

Hääkutsut lähetetään yleensä noin 3–4 kuukautta ennen juhlaa. Jos häitä vietetään suosittuna kesäviikonloppuna, ulkomailla tai paikassa, johon vieraiden täytyy varata majoitus, päivästä kannattaa kertoa varaa päivä -viestillä jo aikaisemmin.

• Kutsusta tulee käydä selvästi ilmi:
• ketkä on kutsuttu
• vihkimisen ja juhlan päivämäärä
• kellonajat ja paikat
• ilmoittautumisohje ja viimeinen ilmoittautumispäivä
• mahdollinen pukukoodi
• mistä vieras löytää lisätietoa.

Kutsu osoitetaan nimeltä kaikille kutsutuille. Jos kutsuun kuuluu seuralainen ja hänen nimensä tiedetään, myös hänet on kohteliasta mainita nimeltä.

5. Pitääkö hääparin kutsua kaikki sukulaiset?

Ei tarvitse. Vieraslistan voi rajata juhlatilan, budjetin ja sen perusteella, ketkä ovat aidosti läsnä parin elämässä.

Rajaus tuntuu yleensä reilummalta, kun siinä on ymmärrettävä ja johdonmukainen ajatus. Pari voi kutsua esimerkiksi vain lähimmät sukulaiset, ihmiset, joiden kanssa se on säännöllisesti tekemisissä, tai vieraat, jotka molemmat tuntevat.

Kaikkia ratkaisuja ei tarvitse perustella. Jos kutsumatta jäänyt läheinen ottaa asian puheeksi, tilanteeseen voi vastata ystävällisesti:

"Joudumme rajaamaan juhlan tällä kertaa kaikkein lähimpiin ihmisiin, vaikka olisimme mielellämme juhlineet suuremmallakin joukolla."

6. Pitääkö kaikille vieraille antaa avec?

Kaikille vieraille ei tarvitse antaa mahdollisuutta tuoda vapaasti valitsemaansa seuralaista. Vakiintunut puoliso tai kumppani on kuitenkin yleensä kohteliasta kutsua nimeltä, vaikka hääpari ei tuntisi häntä hyvin.

Avoimen avec-kutsun voi antaa esimerkiksi vieraalle, joka tulee pitkän matkan päästä tai ei tunne juhlasta muita ihmisiä. Jos seuralainen on tervetullut, asia ilmaistaan kutsussa selkeästi. Pelkkää oletusta avecista ei pidä jättää vieraan tulkittavaksi.

Jos kutsussa on vain yhden henkilön nimi eikä avecia mainita, kutsu on henkilökohtainen.

7. Saako häät pitää lapsettomina?

Saa. Hääpari päättää, keitä juhlaan kutsutaan. Aikuisten kesken vietettävistä häistä kannattaa kertoa ystävällisesti mutta yksiselitteisesti.

Kutsussa voi lukea esimerkiksi:

• Juhlimme tällä kertaa aikuisten kesken.
  Tai:
• Hääjuhla on tarkoitettu kutsussa nimetyille vieraille.

Jos vihkimiseen ovat tervetulleita kaikenikäiset mutta iltajuhla on aikuisille, tämä kannattaa kertoa erikseen.

Mahdollisista poikkeuksista, kuten imetettävistä vauvoista, on hyvä sopia suoraan perheen kanssa. Jos osa lapsista kutsutaan läheisen sukulaisuuden tai juhlatehtävän vuoksi, ratkaisua ei tarvitse selittää kaikille, mutta kutsujen tulee olla selkeitä.

8. Miten rahalahjatoiveen voi kertoa kohteliaasti?

Rahalahjatoiveen voi ilmaista suoraan mutta lämpimästi. Samalla on hyvä tehdä selväksi, että tärkeintä on vieraan osallistuminen eikä lahja.

Kutsussa tai hääsivulla voi lukea esimerkiksi:

Tärkeintä meille on, että pääsette juhlimaan kanssamme. Jos haluatte muistaa meitä lahjalla, ilahdumme pienestä panoksesta häämatkaamme.

Rahalahjan käyttötarkoituksen voi halutessaan kertoa. Se tekee toiveesta henkilökohtaisemman, mutta parin ei tarvitse laatia yksityiskohtaista selontekoa rahojen käytöstä.

Tilinumero, tilinhaltijan nimi ja mahdollinen MobilePay-numero kannattaa merkitä selkeästi hääsivulle tai kutsun lisätietoihin. Lahja on aina vapaaehtoinen.

9. Miten pukukoodi ilmaistaan kutsussa?

Jos häissä noudatetaan vakiintunutta pukukoodia, kuten tummaa pukua, smokkia tai frakkia, pukukoodi kirjoitetaan kutsuun sellaisenaan. Pukukoodi koskee kaikkia vieraita, vaikka asuvaihtoehdot voivat olla erilaisia.

Jos hääpari toivoo rennompaa tai persoonallisempaa pukeutumista, toive kannattaa kuvata käytännönläheisesti:

• kesäinen juhla-asu, jossa on mukava olla myös ulkona
• rento mutta juhlava pukeutuminen
• värikäs cocktail-henkinen asu
• lämmin juhla-asu talvihäihin.

Hääsivulle voi lisätä kuvia, värimaailman tai esimerkkejä sopivista asuista. Myönteiset esimerkit auttavat vieraita yleensä enemmän kuin pitkä lista kiellettyjä vaatteita ja värejä.

10. Saako hääpari pukeutua aivan omalla tavallaan?

Saa. Hääpari voi pukeutua valkoiseen, mustaan, värikkäästi, pukuun, mekkoon, haalariin tai johonkin aivan muuhun. Kravatti, huntu ja muut perinteiset asusteet ovat valintoja, eivät velvollisuuksia.

Asun ei tarvitse ilmaista vihittävän sukupuolta tai asemaa parissa. Olennaista on, että asu tuntuu omalta ja toimii juhlan paikassa, säässä ja ohjelmassa.

Hääpari voi myös vaihtaa asua kesken päivän tai valita erilaiset asut vihkimiseen ja juhlaan. Etiketti ei estä persoonallisia valintoja.

11. Kuka saattaa vihittävän vihkipaikalle?

Vihkipaikalle voi saapua yksin, yhdessä kumppanin kanssa tai läheisen saattamana. Saattaja voi olla vanhempi, sisarus, ystävä, lapsi, kummi tai muu tärkeä ihminen.

Saattaminen on symbolinen ele, ei sääntö. Kenenkään ei tarvitse tulla luovutetuksi toiselle. Suomessa vihittävät ovat perinteisesti voineet saapua myös yhdessä, ja tapa sopii hyvin parille, joka haluaa aloittaa matkan vihittäväksi rinnakkain.

Jos pari saapuu eri tavoin tai eri aikaan, järjestys kannattaa harjoitella etukäteen vihkijän ja mahdollisen juhlatilan henkilökunnan kanssa.

12. Kuinka pitkään myöhästyvää vierasta pitää odottaa?

Vihkiminen ja juhlaohjelma kannattaa aloittaa sovitusti. Yksittäisen vieraan myöhästymisen vuoksi koko aikataulua ei yleensä tarvitse siirtää.

Vihkimiseen myöhästyvän vieraan kannattaa tulla sisään mahdollisimman huomaamattomasti ja seurata henkilökunnan tai ovella auttavan läheisen ohjeita. Jos seremonia on juuri alkamassa, sopivaa sisääntulohetkeä voi odottaa hetken oven ulkopuolella.

Juhlapaikalle myöhässä saapuva voi liittyä seuraan ilman, että asiasta tehdään numeroa. Juontaja tai seremoniamestari voi kertoa hänelle myöhemmin käytännön asiat ja auttaa löytämään oman paikan.

13. Kuka istuu pääpöydässä?

Pääpöytä ei ole pakollinen. Hääpari voi istua kahdestaan, häätiimin kanssa, vanhempien ja muiden läheisten seurassa tai tavallisessa vieraspöydässä.

Pääpöytään kannattaa valita ihmiset, joiden kanssa pari haluaa jakaa aterian. Valinnan ei tarvitse perustua sukupuoleen, ikään, sukulaisuussuhteeseen tai perinteiseen arvojärjestykseen.

Jos vanhemmat ovat eronneet tai perhesuhteisiin liittyy jännitteitä, paikat ratkaistaan sen mukaan, missä kaikkien on luonteva olla. Samalla kannattaa huomioida vieraiden mahdolliset liikkumiseen, kuuloon ja näkyvyyteen liittyvät tarpeet.

14. Miten häiden istumajärjestys laaditaan?

Hyvä istumajärjestys auttaa vieraita tutustumaan toisiinsa ja tekee keskustelun aloittamisesta helppoa. Samaan pöytään kannattaa sijoittaa ihmisiä, joilla voisi olla yhteisiä kiinnostuksen kohteita tai muita luontevia puheenaiheita.

Puolisoita ei tarvitse erottaa toisistaan, eikä yksin saapuvia vieraita kannata koota automaattisesti omaan pöytään. Jokaisella vieraalla olisi hyvä olla pöydässä ainakin yksi tuttu tai henkilö, jonka seurassa hän todennäköisesti viihtyy.

Istumapaikkoja suunnitellessa kannattaa huomioida myös:

• vieraiden käyttämät kielet
• lasten ja heidän huoltajiensa tarpeet
• liikkumisen esteettömyys
• kuuluvuus ja näkyvyys
• mahdolliset ristiriidat
• ruokailun ja tarjoilun sujuvuus.

Pienissä ja rennoissa häissä vieraat voivat valita paikkansa itse. Silloinkin pöytiin voi jättää muutaman varatun paikan henkilöille, joiden on hyvä päästä istumaan lähelle kulkureittiä, wc-tiloja tai ohjelmaa.

15. Kuka pitää hääpuheen ja missä järjestyksessä?

Hääpuheilla ei ole pakollista järjestystä. Puheen voi pitää hääpari, vanhempi, sisarus, ystävä, häätiimin jäsen tai muu läheinen. Kenenkään ei tarvitse puhua vain siksi, että perinne liittää puheen tiettyyn rooliin.

Puheista kannattaa sopia etukäteen, jotta ne voidaan sijoittaa juhlan aikatauluun. Juontaja tai seremoniamestari huolehtii puheenvuorojen järjestyksestä ja kertoo puhujille, milloin heidän vuoronsa tulee.

Useampi läheinen voi pitää myös yhteisen puheen. Puheiden on hyvä olla sen verran lyhyitä, että kaikki jaksavat kuunnella. Nolostuttavat paljastukset, loukkaavat vitsit ja vain pienen piirin ymmärtämät tarinat kannattaa jättää pois.

Perinteisesti ensimmäisen puheen on saattanut pitää morsiamen isä. Tätä järjestystä ei tarvitse noudattaa, ellei se tunnu parista ja puhujista luontevalta.

16. Saako hääpari itse pitää puheen?

Totta kai. Hääparin puhe voi olla lämmin ja lyhyt kiitos vieraille, läheisille ja järjestelyissä auttaneille.

Puheen voi pitää toinen puolisoista tai pari yhdessä. Siinä ei tarvitse käydä läpi koko suhteen historiaa tai kiittää jokaista vierasta nimeltä. Muutama henkilökohtainen huomio ja yhteinen kiitos riittävät hyvin.

Puheen voi pitää juhlan alussa tervetulotoivotuksena, ruokailun aikana tai illan loppupuolella. Jos puhuminen ei tunnu omalta, kiitoksen voi esittää myös valmiiksi kirjoitettuna tekstinä, videona tai juhlan ohjelmalehtisessä.

17. Saako vieraita pyytää pitämään puhelimet poissa?

Hääpari voi hyvin toivoa puhelimetonta vihkimistä. Toive kannattaa kertoa ennen seremonian alkua esimerkiksi kutsussa, hääsivulla, kyltissä tai juontajan välityksellä.

Vieraille voi samalla kertoa, että valokuvaaja tallentaa hetken. Silloin heidän ei tarvitse huolehtia kuvaamisesta, vaan he voivat keskittyä seremoniassa läsnä olemiseen.

Koko hääpäivän puhelinkielto voi olla hankala toteuttaa. Rajattu ja perusteltu toive toimii usein paremmin:

Toivomme, että pidätte puhelimet poissa vihkimisen ajan ja nautitte hetkestä kanssamme.
Myös kuvien julkaisemisesta sosiaalisessa mediassa voi esittää toiveita. Vieraita voi pyytää odottamaan julkaisemista siihen asti, että hääpari on itse kertonut häistä, tai olemaan julkaisematta kuvia, joissa näkyy lapsia tai muita vieraita ilman lupaa.

18. Saako hääpari poistua juhlista ennen vieraita?

Saa. Hääpari voi lähteä viettämään iltaa tai yötä kahdestaan silloin, kun se sopii päivän suunnitelmaan.

Lähdöstä voi tehdä yhteisen ohjelmanumeron, kuten viimeisen tanssin, tähtisädetikkujen reunustaman poistumisen tai muun saattohetken. Näyttävä lähtö ei kuitenkaan ole välttämätön. Hääpari voi myös hyvästellä vieraat rauhassa ja poistua ilman erillistä ohjelmaa.

Vieraille pitää kertoa, päättyykö juhla hääparin lähtöön vai saavatko he jatkaa juhlimista. Juhlan arvioitu päättymisaika kannattaa ilmoittaa jo kutsussa tai hääsivulla. Näin vieraat voivat suunnitella kuljetuksensa ja majoituksensa.

19. Miten ja milloin vieraita kiitetään?

Vieraita on hyvä kiittää ennen kaikkea siitä, että he olivat mukana juhlapäivässä. Jos vieras antoi lahjan tai auttoi järjestelyissä, sen voi mainita henkilökohtaisesti.

Kiitoksen voi lähettää korttina, sähköpostina tai viestinä. Mukaan voi liittää hääkuvan tai muun pienen muiston päivästä. Muotoa tärkeämpää on se, että kiitos tuntuu henkilökohtaiselta.

Kiitokset kannattaa lähettää kohtuullisen pian häiden jälkeen, mutta niiden ei tarvitse lähteä heti häämatkalta palattua. Jos kuvallisten korttien valmistuminen vie aikaa, vieraille voi lähettää ensin lyhyen viestin ja varsinaisen kortin myöhemmin.

Lahjoja ei tarvitse luetella tai esitellä juhlan aikana. Yhteinen kiitos hääparin puheessa ja henkilökohtainen kiitos jälkikäteen riittävät.

20. Voiko häät järjestää aivan toisin kuin yleensä?

Voi. Häät voivat olla yllätysjuhla, salainen vihkiminen, pieni illallinen, viikonlopun mittainen yhteinen matka tai juhla, jossa vihkiminen on tapahtunut jo aikaisemmin. Hääparin ei tarvitse järjestää tietynlaista juhlaa vain muiden odotusten vuoksi.

Yllätyshäissä vieraille pitää antaa riittävästi tietoa ajasta, paikasta, pukeutumisesta ja juhlan kestosta, vaikka juhlan todellinen syy pidettäisiin salassa.

Salaisesta vihkimisestä ei tarvitse kertoa etukäteen kenellekään. Jos läheinen pettyy ratkaisuun, hänen tunteensa voi ottaa vastaan ymmärtäväisesti ilman, että pari joutuu puolustelemaan omaa päätöstään.

Pienen vihkimisen jälkeen ei tarvitse järjestää suurta juhlaa. Halutessaan pari voi kutsua läheiset myöhemmin rennolle illalliselle, kahville tai vuosipäiväjuhlaan.

Omannäköiset häät ja hyvä etiketti sopivat mainiosti yhteen, kun odotukset kerrotaan selkeästi ja ihmisiä kohdellaan lämpimästi. Teillä on lupa juhlia tavalla, joka tuntuu teistä oikealta.