Kuva Teemu Töyrylä / Studio Töyrylä
Kulta kimaltelee usein ihmisten ajatuksisssa kauniisti keltaisena, kirkkaana ja lämpimänä. Ajattelemme vaistomaisesti useimmiten ensimmäisenä nimenomaan keltakultaa. Kultasepänliikkeissä kihlasormusten ja vihkisormusten osalta suosituin kullan sävy on kuitenkin ollut jo pitkään valkokulta. Mitä keltakulta, valkokulta tai punakulta oikeastaan on, jos kerran puhtaan kullan väri on keltainen?
Kulta on alkuaine, jonka kemiallinen merkki Au. Lyhenne on peräisin latinan kielisestä sanasta aurum, joka tarkoittaa ’hohtavaa sarastusta’. Kultaa on käytetty jo tuhansien vuosien ajan vaihdon välineenä, sittemmin kolikkojen ja korujen materiaalina.
Kulta on arvostettu sijoituskohde, joka arvo on pysynyt melko samana maailmantaloudesta tai poliittisista ongelmista riippumatta.
Kuva Teemu Töyrylä / Studio Töyrylä
Puhdas kulta on jalometallina pehmeää, kiiltävää ja helposti muokattavaa. Kultaa onkin helppo muovata ja takoa koruiksi.
Knoppitietoa: kullan kestävyyden ja venyvyyden takia yhdestä grammasta voi tehdä jopa 4 neliömetriä lehtikultaa. Venytettäessä grammasta saa kilometrin pituisen langan.
Vaikka kulta onkin kestävää, se on myös varsin pehmeää ja naarmuuntuvaa. Korujen valmistuksessa käytetäänkin siksi erilaisista kultaseoksia. Seosmetallien valinnalla ja metallien pitoisuuksia vaihtelemalla korujen työstöominaisuuksia, väriä ja myös hintaa voidaan säädellä.
Tavallisimmin seosaineina käytetään hopeaa, palladiumia ja kuparia. Suomessa käytetään yleisimmin kuparia ja hopeaa yhtä paljon. Kultaseoksen lujittuminen nimittäin edellyttää, että seoksessa on sekä kuparia että hopeaa.
Kuva Jingming Pan / Unsplash.com
Puhdas kulta eli hienokulta on aina väriltään vahvan keltaista. Hienokulta on liian pehmeää koruihin, joten 24 karaatin, eli 99,9 %, kullan, sijaan keltakultakorut tehdään pienemmän kultapitoisuuden kullasta.
Silloin puhutaan keltakullasta, jota kultakoruina kultasepän liikkeissä myydään eniten. Keltakullassa seosaineena käytetään sekä kuparia että hopeaa. Keltakulta on puhdasta kultaa vaaleampaa.
Valkokulta on puolestaan ollut pitkään suosituin kihlasormuksissa ja vihkisormuksissa sekä monissa muissa timanttikoruissa käytetty jalometalli. Se on seostettu perinteisesti nikkeliä tai palladiumia käyttäen. Nikkelin käyttöä jalometallikoruissa on rajoitettu ja säädelty EU-lainsäädännöllä vuodesta 2001 alkaen.
EU:n alueelle ei saa tuoda tai myydä muita kuin nikkelivapaita koruja. Suomessa myytävissä valkokultakoruissa käytetään palladiumia, ja joskus seosmetallina voi olla myös platina.
Valkokullan väri ei nimestään huolimatta ole puhtaan valkoinen vaan harmahtava. Tästä syystä valkokultaiset korut on tapana rodinoida. Rodiumpinnoite antaa valkokullalle kirkkaan valkoisen, korkeakiiltoisen ja näyttävän pinnan.
Rodinoinnissa kyse on korun pintakäsittelystä, joka kuluu ajan myötä pois ja pinnan alta tulee näkyviin valkokullan oma, hieman harmahtava väri. Pinnoite voidaan uusia tarpeen mukaan.
Sormukset Sandberg-timanttikorut mallistosta.
Vihkisormusmateriaalina punakulta on viime vuosina nostanut uudestaan suosiotaan. Punakulta, ruusukulta tai rosekultanakin tunnettuun punertavan sävyiseen kultaan on seostettu yksinomaan tai lähes yksinomaan kuparia, jolloin väri on huomattavan punainen. Mitä enemmän kuparia, sitä punaisempaa punakulta on.
Monille lähes tuntematon kullan sävy on viherkulta. Kultaan on seostettu suurimmalta osalta hopeaa, mutta ei sanottavasti kuparia. Viherkullan sävystä tulee näin hieman vihertävä, mutta ei varsinaisesti vihreä. Viherkulta ei ole kovin suosittua, koska se on materiaalina pehmeämpää kuin kelta-, valko- tai punakulta.
Kuva Teemu Töyrylä / Studio Töyrylä
Helsinkiläinen kultaseppämestari Pia-Mari Jull voitti sormuksellaan Forget-me-not Vuoden Kaunein Sormus 2021 -äänestyksen. Hänen voittajasormuksessa kukan terälehdet ovat punakultaa, sivulehdet viherkultaa, heteet hienokultaa, sormuksen runko valkokultaa ja kukat sitova nauha keltakultaa.
Uusi ja alkuperältään suomalainen kullan sävy on samppanjakulta. Malmin Korupaja lähti asiakkaan pyynnöstä etsimään vihkisormukseen kullan sävyä, joka olisi sama kuin hänen puhelimensa kuori. Samppanjakullan väri on kelta- ja valkokullan välimaastossa ja jäljittelee nimensä mukaisesti samppanjan kaunista vaaleaa sävyä.
– Samppanjakulta syntyi asiakkaan toiveesta. Erilaisia seoksia testailtiin ja näin syntyi uusi, suosituksi noussut kullan sävy. Samppanjakullasta saa nyt tilattua itselleen muitakin kultakoruja meiltä, Malmin Korupajan Pasi Suninmäki kertoo ylpeänä.
Malmin Korupajan Luna-sormus on tehty samppanjakultasta ja kivenä sädehtii synteettinen laboratoriotimantti.
Kultaseosten kultapitoisuus on ollut tapana ilmoittaa karaatteina. Toisin kuin jalokivillä, kullan karaatti ei ole massan vaan seoksen kultapitoisuuden yksikkö. Puhdas kulta on 24 karaatin kultaa, ja esimerkiksi 22 karaatin kulta sisältää kultaa 22/24 eli 91,6 prosenttia.
Kultakorujen leimoissa kultapitoisuus ilmoitetaan nykyään promilleina. Suomessa leimoihin merkittävät kultapitoisuudet ovat alimmasta pitoisuudessta ylimpään 375 (9), 585 (14), 750 (18), 916 (22) ja 999 promillea (24 karaattia). Korun kultapitoisuuden on oltava vähintään niin monta promillea, kuin leima osoittaa.
Löydät sekä morsiamelle että sulhaselle kihla- ja vihkisormuksen, jota voit käydä sovittamassa kotimaisessa kultasepänliikkeessä tai käydä tilaamassa sen suoraan sepän pajalta! SORMUSKONEESEEN >>
Saat hääbudjetin pienemmäksi kun hyödynnät epämieluisat ja rikkinäiset kultakorusi sormukseesi. Kultasepänliikkeet tekevät vanhasta uutta. Lue lisää Häät.fistä >>
Jaa juttu
