Tilaa Häät-uutiskirje

Unelmoitko häistä? Häät-viikkokirjeet sisältävät Häät-tiimin kokoamia hääaiheisia ideoita, inspiraatiota, tietoa ja vinkkejä, ja saat ne sähköpostiisi maksutta. Voit peruuttaa uutiskirjeen tilauksen milloin haluat.

Kihlasormus

Tiesitkö tämän kullasta ja kultakoruista?

kultasormuksia korurasiassa

Kuva Teemu Töyrylä / Studio Töyrylä

Kulta kimaltelee usein ihmisten ajatuksisssa kauniisti keltaisena, kirkkaana ja lämpimänä. Ajattelemme vaistomaisesti useimmiten ensimmäisenä nimenomaan keltakultaa. Kultasepänliikkeissä kihlasormusten ja vihkisormusten osalta suosituin kullan sävy on kuitenkin ollut jo pitkään valkokulta. Mitä keltakulta, valkokulta tai punakulta oikeastaan on, jos kerran puhtaan kullan väri on keltainen?

Kulta on alkuaine, jonka kemiallinen merkki Au. Lyhenne on peräisin latinan kielisestä sanasta aurum, joka tarkoittaa ’hohtavaa sarastusta’. Kultaa on käytetty jo tuhansien vuosien ajan vaihdon välineenä, sittemmin kolikkojen ja korujen materiaalina.

Kulta on arvostettu sijoituskohde, joka arvo on pysynyt melko samana maailmantaloudesta tai poliittisista ongelmista riippumatta.

timanttisormuksia korurasioissa

Kuva Teemu Töyrylä / Studio Töyrylä


Kultakoruissa kullan yleisimmät lisäaineet ovat hopea ja kupari

Puhdas kulta on jalometallina pehmeää, kiiltävää ja helposti muokattavaa. Kultaa onkin helppo muovata ja takoa koruiksi.

Knoppitietoa: kullan kestävyyden ja venyvyyden takia yhdestä grammasta voi tehdä jopa 4 neliömetriä lehtikultaa. Venytettäessä grammasta saa kilometrin pituisen langan.



Vaikka kulta onkin kestävää, se on myös varsin pehmeää ja naarmuuntuvaa. Korujen valmistuksessa käytetäänkin siksi erilaisista kultaseoksia. Seosmetallien valinnalla ja metallien pitoisuuksia vaihtelemalla korujen työstöominaisuuksia, väriä ja myös hintaa voidaan säädellä. 



Tavallisimmin seosaineina käytetään hopeaa, palladiumia ja kuparia. Suomessa käytetään yleisimmin kuparia ja hopeaa yhtä paljon. Kultaseoksen lujittuminen nimittäin edellyttää, että seoksessa on sekä kuparia että hopeaa.

kultaharkko

Kuva Jingming Pan / Unsplash.com

Erilaisista seoksista syntyy erilaisia kullan sävyjä



Puhdas kulta eli hienokulta on aina väriltään vahvan keltaista. Hienokulta on liian pehmeää koruihin, joten 24 karaatin, eli 99,9 %, kullan, sijaan keltakultakorut tehdään pienemmän kultapitoisuuden kullasta.

Silloin puhutaan keltakullasta, jota kultakoruina kultasepän liikkeissä myydään eniten. Keltakullassa seosaineena käytetään sekä kuparia että hopeaa. Keltakulta on puhdasta kultaa vaaleampaa.



Valkokulta on puolestaan ollut pitkään suosituin kihlasormuksissa ja vihkisormuksissa sekä monissa muissa timanttikoruissa käytetty jalometalli. Se on seostettu perinteisesti nikkeliä tai palladiumia käyttäen. Nikkelin käyttöä jalometallikoruissa on rajoitettu ja säädelty EU-lainsäädännöllä vuodesta 2001 alkaen.

EU:n alueelle ei saa tuoda tai myydä muita kuin nikkelivapaita koruja. Suomessa myytävissä valkokultakoruissa käytetään palladiumia, ja joskus seosmetallina voi olla myös platina.

Valkokullan väri ei nimestään huolimatta ole puhtaan valkoinen vaan harmahtava. Tästä syystä valkokultaiset korut on tapana rodinoida. 

Rodiumpinnoite antaa valkokullalle kirkkaan valkoisen, korkeakiiltoisen ja näyttävän pinnan.

Rodinoinnissa kyse on korun pintakäsittelystä, joka kuluu ajan myötä pois ja pinnan alta tulee näkyviin valkokullan oma, hieman harmahtava väri. Pinnoite voidaan uusia tarpeen mukaan.

sandberg timanttikorut 2017

Sormukset Sandberg-timanttikorut mallistosta.

Mikä ihmeen punakulta ja viherkulta?

Vihkisormusmateriaalina punakulta on viime vuosina nostanut uudestaan suosiotaan. Punakulta, ruusukulta tai rosekultanakin tunnettuun punertavan sävyiseen kultaan on seostettu yksinomaan tai lähes yksinomaan kuparia, jolloin väri on huomattavan punainen. Mitä enemmän kuparia, sitä punaisempaa punakulta on.

Monille lähes tuntematon kullan sävy on viherkulta. Kultaan on seostettu suurimmalta osalta hopeaa, mutta ei sanottavasti kuparia. Viherkullan sävystä tulee näin hieman vihertävä, mutta ei varsinaisesti vihreä. Viherkulta ei ole kovin suosittua, koska se on materiaalina pehmeämpää kuin kelta-, valko- tai punakulta.

Forget-me-not-sormus Pia-Mari Jull Vuoden Kaunein Sormus  2021 Voittaja

Kuva Teemu Töyrylä / Studio Töyrylä

Helsinkiläinen kultaseppämestari Pia-Mari Jull voitti sormuksellaan Forget-me-not Vuoden Kaunein Sormus 2021 -äänestyksen. Hänen voittajasormuksessa kukan terälehdet ovat punakultaa, sivulehdet viherkultaa, heteet hienokultaa, sormuksen runko valkokultaa ja kukat sitova nauha keltakultaa.

Joko kuulit samppanjakullasta?

Uusi ja alkuperältään suomalainen kullan sävy on samppanjakulta. Malmin Korupaja lähti asiakkaan pyynnöstä etsimään vihkisormukseen kullan sävyä, joka olisi sama kuin hänen puhelimensa kuori. Samppanjakullan väri on kelta- ja valkokullan välimaastossa ja jäljittelee nimensä mukaisesti samppanjan kaunista vaaleaa sävyä. 

– Samppanjakulta syntyi asiakkaan toiveesta. Erilaisia seoksia testailtiin ja näin syntyi uusi, suosituksi noussut kullan sävy. Samppanjakullasta saa nyt tilattua itselleen muitakin kultakoruja meiltä, Malmin Korupajan Pasi Suninmäki kertoo ylpeänä.

uniikki sormus samppanjakultaa Malmin Korupaja

Malmin Korupajan Luna-sormus on tehty samppanjakultasta ja kivenä sädehtii synteettinen laboratoriotimantti.

Korun hintaan vaikuttaa käytetyn kullan määrä

Kultaseosten kultapitoisuus on ollut tapana ilmoittaa karaatteina. Toisin kuin jalokivillä, kullan karaatti ei ole massan vaan seoksen kultapitoisuuden yksikkö. Puhdas kulta on 24 karaatin kultaa, ja esimerkiksi 22 karaatin kulta sisältää kultaa 22/24 eli 91,6 prosenttia. 

Kultakorujen leimoissa kultapitoisuus ilmoitetaan nykyään promilleina. Suomessa leimoihin merkittävät kultapitoisuudet ovat alimmasta pitoisuudessta ylimpään 375 (9), 585 (14), 750 (18), 916 (22) ja 999 promillea (24 karaattia). Korun kultapitoisuuden on oltava vähintään niin monta promillea, kuin leima osoittaa.

Uskoisitko?

Kulta on niin arvokasta, ettei valmistusprosessissa haluta hukata hiukkastaan. Siksi korujen valmistajat keräävät valmistuksessa syntyneet kultapöylytkin tarkasti talteen.

Suomalaiset kultakorut tehdään kierrätetystä kullasta. Kotimainen kullan kierrätysprosentti on varmasti vähintään 95 %, useimmissa tapauksissa jopa 100 %. Lue aiheesta lisää Häät.fistä >>

Tukesin selvitysten mukaan Suomessa voi kultasormusten aitouteen luottaa. Lue Häät.fistä lisää >>

Suomessa saatavilla olevia kihla- ja vihkisormuksia löydät Häät.fin Sormuskoneesta!

Löydät sekä morsiamelle että sulhaselle kihla- ja vihkisormuksen, jota voit käydä sovittamassa kotimaisessa kultasepänliikkeessä tai käydä tilaamassa sen suoraan sepän pajalta!
 SORMUSKONEESEEN >>

Perintökorut uusiokäyttöön

Saat hääbudjetin pienemmäksi kun hyödynnät epämieluisat ja rikkinäiset kultakorusi sormukseesi. Kultasepänliikkeet tekevät vanhasta uutta. Lue lisää Häät.fistä >>

Muokattu: 14.8.2024

Lue lisää samasta aiheesta

Kuinka löydän täydellisen kihlasormuksen?

Parhaan mahdollisen kihlasormuksen löytäminen voi olla haastavaa, varsinkin jos joutuu asiaa kylmilt...

Suomalainen kihlasormusperinne on maailmalla erikoinen

Naisilla meillä on enemmän sääntö kuin poikkeus käyttää kahta sormusta. Monissa muissa maissa kaksi ...

Perinteiset samanlaiset sormukset kihlaparille vaiko omannäköiset kihlasormukset?

Kihlasormuksen, eikä myöskään vihkisormusten, ulkonäön suhteen ei ole mitään sääntöjä, on vain perin...

Yhdistä kihlasormus ja vihkisormus kauniisti

Jo kihlasormusta valitessa olisi hyvä miettiä, millainen vihkisormus rinnalle jonain päivänä tulee. ...

Korkeila Helsingissä ollaan merkityksellisten korujen jäljillä

Kultasepän liikkeeseen voi olla vähän jännittävääkin astua sisään. Korkeila Helsingin liikkeeseen me...

Ota Häät.fi Sormuskone avuksesi sormuksen metsästykseen

Avaa Häät.fi Sormuskone ja löydät täydellisen kihla- ja vihkisormuksen helposti. Selaa tai suodata i...

Mainos: Korkeila Helsinki

Korkeila Helsingissä ollaan merkityksellisten korujen jäljillä

Korkeila Helsingin tiimi

Kuva Korkeila Helsinki

Jukka ja Ulla Korkeilan liike sijaitsee Helsingissä Korkeavuorenkadulla. Heidän lisäkseen asiakkaita palvelee pitkään alalla työskennellyt Salla. ”Timanttikoirana” toimii ihastuttava Wilma. – Alan liikkeeseen voi olla vähän jännittävääkin astua sisään, mutta meillä ei tarvitse miettiä liikoja. Meillä on aina, tietenkin, aikaa asiakkaille ja kuulemme mielellämme heidän tarinansa ja toiveensa.

Sydämellinen perheyritys Korkeila Helsinki luo vihkisormuksen löytymisestä lempeän elämyksen.

Tutustu Korkeila Helsingin ihaniin timanttisormuksiin Häät.fin Sormuskoneessa >>

Kun 16-vuotias Jukka Korkeila luki artikkelin venäläisestä kultasepästä Carl Fabergésta, jotain suurempaa tapahtui. Juttu oli niin vaikuttava, että tuossa hetkessä Jukka päätti haluavansa kultasepäksi. Lukion matematiikkalinja vaihtui kultaseppäkouluun, jonne Jukka pääsi sisään toisella yrittämällä 17-vuotiaana 600 hakijan joukosta. Korkeila Helsingin tarinaan oli syntynyt merkityksellinen alku.

KLIKKAA KUVAA JA KATSO TARKEMMAT TUOTETIEDOT

Juuri teitä varten

Nyt tuo oma, tunnettu kultasepänliike Korkeila Helsinki sijaitsee pääkaupungissamme Korkeavuorenkadulla. Tämän perheyrityksen luokse hääparit matkustavat jopa halki Suomen. Lämmin vastaanotto sekä erityisesti pariskuntien toiveiden kuuleminen ja ymmärtäminen ovat tämän paikan vahvuuksia. Eikä ihme, sillä kultaseppämestari Jukka tekee työtä intohimoon pohjautuen yhdessä vaimonsa Ullan kanssa.

Imatra vaihtuu Helsinkiin

Jukan valmistuessa vuonna 1985 hän perusti Imatralle sarjatuotantona tehtävien korujen valmistusyrityksen. Lopulta vuonna 2000 yritys myytiin pois ja koruala jäi kymmeneksi vuodeksi kilpailukiellon ja Jukan yrittäjäjärjestön töiden vuoksi. Kunnes kutsu vuosien jälkeen estetiikan pariin alkoi voimistua vastustamattomaksi. Oli Korkeilan aika.

Mutta miten Imatra vaihtui Helsinkiin? – Ulla oli halunnut jo pitkään muuttaa Helsinkiin. Nuorin tyttäremme Marika Korkeila asuu myös

kaupungissa, joten sekin vaikutti asiaan. Muutimme vuonna 2014 ja kaksi vuotta myöhemmin perustimme vaimoni kanssa yrityksen ja avasimme liikkeen. Myös tytär lähti alalle ja perusti oman yrityksen Macor Jewelleryn ja Showroomin.

KLIKKAA KUVAA JA KATSO TARKEMMAT TUOTETIEDOT

Sopivasti yhdessä

Yhdessä työskenteleminen avioparina on hioutunut vuosien aikana melko mutkattomaksi.

– Kyllähän me aluksi Imatralla vähän kinastelimme, kun haimme omia paikkojamme. Minä kun tulin ihan toiselta alalta tähän mukaan. Harjoittelun jälkeen hommat sujuivat jo mutkattomasti, Ulla naurahtaa.

– Meillä on samankaltainen maku ja tyyli, se on mahtavaa. Ulla antaa näkemystä minulle ja on asiakkaiden kanssa. Minä suunnittelen ja valmistan korut, Jukka kiteyttää.

Liike Korkeila Helsinki Korkeavuorenkadulla Helsingissä

Kuva Korkeila Helsinki

Sormusunelmat parhaissa käsissä

Kun asiakas astuu liikkeeseen sisälle, Ullan ja helmikuussa aloittaneen Sallan valovoimaisuus lumoaa. Kimaltelevien korujen keskellä istahdetaan alas ja jutellaan kuin tuttavien kanssa. Mietitään rauhassa, millainen sormus tai muu koru olisi juuri se omien unelmien juttu.

Korkeilan tuotteet ovat hyvin siroja, kapearunkoisia ja istutustyyliltään moderneja. He ovat erikoistuneet erityisesti platinasormuksiin. Jos valmiista sormuksista ei omaa suosikkia löydy, sellainen tehdään mittatilaustyönä alusta loppuun, suurella sydämellä.

Sillä kun asiakkaalle tehdään jotain uniikkia, on tärkeää kuulla ihmistä, tutustua ja tunnistaa herkästikin, mikä juuri hänelle toimisi. Kun hetken seurailee ja kuuntelee Jukkaa ja Ullaa yhdessä, voi levollisena huokaista, että elämän tärkeimmät koruasiat ovat ihan parhaissa käsissä.

Lähes puolet asiakkaista avaa Korkeilan oven tilatakseen Jukalta mittatilaussormuksen. Ensimmäisestä tapaamisesta ja luonnoksesta valmiin korun sormeen pujottamiseen kuluu aikaa kahdesta neljään viikkoa.

 

Teksti Tanja Hakala
Kuvat Korkeila Helsinki

 

Korkeila Helsinki


Liike Korkeavuorenkatu 6, 00150 Helsinki

Puhelin 050 327 0600

Sähköposti korkeila@korkeilahelsinki.fi

www www.korkeilahelsinki.fi/

Instagram @korkeilahelsinki

Facebook @korkeilahelsinki

 

ARTIKKELI ON MAINOSSISÄLTÖÄ, yhteistyössä KORKEILA HELSINKI

 

Juttu on julkaistu aiemmin Häät-lehden numerossa 1/2024.

Osta Häät-lehden digitaalinen versio Issuu.comista

Uusimman Häät-lehden voi lukea ja tutustua sisältöön kätevästi näköislehtenä Issuu.comissa.


Muokattu: 9.8.2024