Mitä kirkollinen vihkiminen tarkoittaa?

Kirkollisessa vihkimisessä solmitaan juridisesti pätevä avioliitto ja pyydetään avioliitolle Jumalan siunausta. Vihkimisen toimittaa pappi.

Vihkitoimituksessa pari ilmaisee tahtonsa solmia avioliiton. Pappi vahvistaa avioliiton ja siunaa puolisot. Toimitukseen kuuluu muun muassa rukouksia, raamatunlukua, vihkipuhe, kysymykset vihittäville, avioliiton vahvistaminen sekä musiikkia.

Kirkollinen vihkiminen on samalla hengellinen tilaisuus ja jumalanpalvelus. Vihkimisessä pitää olla läsnä vähintään kaksi todistajaa.

Jos avioliitto on jo solmittu siviilivihkimisellä, paria ei vihitä uudelleen. Avioliitolle voidaan kuitenkin järjestää kirkollinen siunaaminen. Siunaamisella ei ole uutta juridista vaikutusta, mutta ulkoisesti tilaisuus muistuttaa kirkollista vihkimistä.

Kirkkohäät voivat olla suuret tai hyvin pienet

Mielikuva kirkkohäistä tuo helposti mieleen täyden kirkon, häämarssit ja pitkän vieraslistan. Kirkollinen vihkiminen ei kuitenkaan vaadi suurta juhlaa.

Pienimmillään paikalla ovat vihkipari, pappi ja kaksi todistajaa. Todistajat voivat olla parin läheisiä. Jos omia todistajia ei ole, seurakunnalta voi kysyä, voidaanko todistajat järjestää sen puolesta.

Vihkiminen voi olla yhtä arvokas ja merkityksellinen riippumatta siitä, seuraako sitä suuri hääjuhla vai yhteinen illallinen kahdestaan. Kirkon ohjeiden mukaan kirkkohäät voivat olla intiimit ja pienimuotoiset ilman suuria järjestelyjä.

Voitte siis valita esimerkiksi:

• suuren vihkimisen täydessä kirkossa
• pienen vihkihetken lähimpien kanssa
• intiimin vihkimisen papin ja kahden todistajan läsnä ollessa
• vihkimisen kappelissa tai seurakunnan muussa tilassa
• erikseen sovittavan vihkimisen kotona tai juhlapaikalla
• seurakunnan järjestämän vihkipäivän tai Hääyön
• siviilivihkimisen ja myöhemmin järjestettävän kirkollisen avioliiton siunaamisen.

Kirkollinen vihkiminen askel askeleelta

Kirkollisen vihkimisen järjestäminen onnistuu helpoimmin, kun etenette tässä järjestyksessä.

1. Tarkistakaa kirkollisen vihkimisen edellytykset

Ennen kirkon ja muiden hääpalveluiden varaamista kannattaa varmistaa, että kirkollisen vihkimisen edellytykset täyttyvät.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vihkiminen on mahdollinen, kun molemmat vihittävät ovat rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä.

Kirkollinen vihkiminen voi olla mahdollinen myös silloin, kun toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai kristilliseen uskontokuntaan Suomessa tai ulkomailla. Esimerkkejä ovat ortodoksinen kirkko, katolinen kirkko, helluntaikirkko, adventtikirkko, vapaakirkko ja baptistikirkko. 

Jos jäsenyyteen tai rippikoulutietoihin liittyy epäselvyyksiä, seurakunta auttaa tarkistamaan tilanteen.

Jos kirkollisen vihkimisen edellytykset eivät täyty, avioliitto täytyy solmia siviilivihkimisellä. Sen jälkeen avioliitolle voidaan pyytää kirkollinen siunaaminen.

Entä samaa sukupuolta olevien parien kirkollinen vihkiminen?

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen avioliitto-opetus ei ole muuttunut. Kirkossa on kuitenkin jo usean vuoden ajan toimitettu myös samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkimisiä ja avioliiton siunaamisia. Piispainkokous antoi 3.6.2025 pastoraalisen ohjeen avioliittoon vihkimistä tai siunaamista pyytävien samaa sukupuolta olevien parien kohtaamisesta seurakuntatyössä. Ohje on yleisluonteinen suositus, ei yksityiskohtainen toimintaohje. Sen mukaan kaikkia vihkimistä tai siunaamista pyytäviä kirkon jäseniä tulee kohdata avoimesti ja arvostavasti.

– Käytännössä parin kannattaa olla yhteydessä siihen seurakuntaan, jossa vihkimistä tai avioliiton siunaamista toivotaan. Seurakunnasta voi kysyä papin saatavuutta, paikallisia käytäntöjä ja kirkkotilan käyttöä, piispainkokouksen pääsihteeri Anna-Kaisa Inkala ohjeistaa.

Piispainkokouksen ohjeen mukaan avioliittoon vihkiminen ja avioliiton siunaaminen ovat kirkollisia toimituksia, joiden soveltuvuudesta kirkkotilaan ei tarvita erillistä päätöstä. Seurakunta päättää kuitenkin kirkkotilojensa käytöstä kirkkolainsäädännön mukaisesti yhdessä kirkkoherran kanssa.

2. Valitkaa alustava vihkipäivä ja vihkipaikka

Seuraavaksi voitte miettiä, millaisen vihkihetken haluatte.

Haluatteko mennä naimisiin omassa kotikirkossanne, suvulle tärkeässä kirkossa, pienessä kappelissa vai esimerkiksi hääjuhlapaikalla? Toivotteko kirkon täyteen läheisiä vai haluatteko sanoa tahdon vain muutaman tärkeän ihmisen läsnä ollessa?

Kirkollinen vihkiminen toimitetaan useimmiten kirkossa tai kappelissa. Evankelis-luterilainen vihkiminen voidaan kuitenkin sopia järjestettäväksi myös esimerkiksi kotona, juhlapaikalla tai muussa tilaisuuteen sopivassa paikassa. Paikasta ja käytännöistä sovitaan papin ja seurakunnan kanssa. 

Vihkipaikkaa valitessa kannattaa katsoa kirkkosalin lisäksi myös sen ympärille. Missä otatte hääkuvat, miten vieraat saapuvat paikalle ja miltä miljöö näyttää juuri teidän hääpäivänne vuodenaikana? Pienelle vihkiseurueelle intiimi kappeli voi tuntua luontevammalta kuin suuri kirkkosali. Toisaalta historiallinen kirkko voi olla tärkeä osa päivän tunnelmaa, vaikka paikalla olisivat vain pari ja todistajat.

Suosituimpien vihkikirkkojen ajat voivat tulla haettaviksi jo edellisen vuoden aikana. Siksi haaveiden kirkkoa ei kannata jättää viimeiseksi varaukseksi. Miettikää jo etukäteen useampi teille sopiva päivämäärä ja kellonaika.

Esimerkiksi Vantaan Pyhän Laurin kirkossa kesälauantain aikana voidaan toimittaa useita vihkimisiä. Tikkurilan seurakunnan pappi Jaakko Hyttinen kannustaa silti hakemaan haluttua vihkiaikaa, vaikka ensimmäinen aikatoive ei toteutuisi.

– Ehdottomasti kannattaa kuitenkin hakea vihkiaikaa. Vaikka ihan juuri se ensimmäinen aikatoive ei toteutuisi, niin kyllä aina jokin vihkiaika löytyy ja usein parille myös hyvin sopiva sellainen, Hyttinen rohkaisee.

Varaustavat, hakuajat ja mahdolliset etusijajärjestykset ovat seurakuntakohtaisia. Suurissa kaupungeissa sähköinen varaus on hyödyllinen suuren kysynnän vuoksi, mutta joihinkin kirkkoihin ajat varataan edelleen puhelimitse.

Kun vertailette vihkipaikkoja, selvittäkää:

• milloin vihkiajat tulevat varattaviksi
• tehdäänkö varaus suoraan puhelimella vai erillisen haun kautta
• pyydetäänkö hakemuksessa ilmoittamaan useita vaihtoehtoisia vihkiaikoja
• kuinka pitkä aika vihkitoimitukselle varataan
• kuuluvatko pappi ja kanttori varaukseen
• miten kirkon koristelu järjestetään
• miten esteettömyys ja pysäköinti on huomioitu
• millaisia kuvaamiseen liittyviä käytäntöjä kirkossa on
• mitä kirkon edustalla saa heittää vihkiparin poistuessa.

3. Varatkaa vihkiaika ja ottakaa yhteyttä seurakuntaan

Kun alustava päivä ja paikka ovat selvillä, ottakaa yhteyttä siihen seurakuntaan, jonka kirkossa tai alueella haluatte mennä naimisiin.

Seurakunta kertoo, miten juuri kyseisen kirkon varaus hoidetaan ja miten pappi sekä kanttori järjestyvät. Käytännöt vaihtelevat seurakunnittain, joten yhtä kaikkialla samanlaista varauspolkua ei ole.

Varaamisen yhteydessä kannattaa selvittää:

• miten vihkipaikka varataan
• miten vihkipappi määräytyy
• voiko vihkipappia toivoa
• kuuluuko varaukseen kanttori
• miten musiikista sovitaan
• milloin vihkikeskustelu pidetään
• järjestetäänkö vihkiharjoitus
• mitä vihkipäivänä pitää olla mukana
• millä kielellä vihkitoimitus voidaan järjestää
• liittyykö tilan käyttöön tai erityisjärjestelyihin maksuja.

Jos toivotte vihkimisen kokonaan tai osittain muulla kuin suomen kielellä, kertokaa siitä jo aikaa varatessanne. Kielivaihtoehdot riippuvat seurakunnasta ja papin saatavuudesta.

Voiko vihkipapin pyytää toisesta seurakunnasta?

Vihkipapin ei aina tarvitse tulla siitä seurakunnasta, jonka kirkossa vihkiminen järjestetään. Vihkijäksi voi kysyä esimerkiksi tuttua pappia, omaa rippipappia tai aiemman kotiseurakunnan pappia. 

Kertokaa toiveestanne jo vihkipaikkaa varatessanne. Toivotun papin pitää itse olla käytettävissä, ja järjestelystä sovitaan sekä hänen että vihkipaikan seurakunnan kanssa. Samalla selviää, miten vihkikeskustelu, toimitukseen liittyvät asiakirjat, mahdollinen harjoitus ja muut käytännöt hoidetaan.

Jos pappi tulee toiselta paikkakunnalta tai oman seurakuntansa ulkopuolelta, selvittäkää myös mahdolliset matka- ja muut järjestelyt suoraan hänen ja seurakuntien kanssa.

4. Pyytäkää avioliiton esteiden tutkinta

Ennen vihkimistä avioliiton esteet täytyy tutkia. Tutkinnassa varmistetaan, ettei avioliitolle ole lainmukaisia esteitä. Ilman hyväksyttyä esteiden tutkintaa vihkimistä ei voida toimittaa.

Esteiden tutkintaa voi pyytää aikaisintaan neljä kuukautta ennen vihkipäivää. Asia kannattaa hoitaa pian tämän aikaikkunan avauduttua. Näin mahdollisille lisäselvityksille jää aikaa, mutta todistus on edelleen voimassa vihkipäivänä.

Todistus avioliiton esteiden tutkinnasta eli esteettömyystodistus on voimassa neljä kuukautta. Vihkimisen pitää tapahtua sen voimassaoloaikana. Jos todistuksen voimassaolo päättyy ennen vihkipäivää, esteet pitää tutkia uudelleen.

Yksi yhteinen pyyntö riittää

Esteiden tutkintaa pyydetään yhdessä. Pari tekee yhden yhteisen esteiden tutkintapyynnön, ei erillistä pyyntöä kummankin seurakuntaan.

Jos kuulutte eri evankelis-luterilaisiin seurakuntiin, voitte tehdä pyynnön kirkon sähköisessä asiointipalvelussa tai pyytää tutkintaa seurakunnasta tai aluekeskusrekisteristä. Yksi pyyntö riittää, ja pyynnön käsittelevä taho huolehtii kotimaisten seurakunta- ja rekisteritietojen selvittämisestä.

Jos tarvittavaa jäsenyys- tai rippikoulutietoa ei löydy suomalaisista rekistereistä, pari voi joutua hankkimaan ja toimittamaan todistuksen itse. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun tieto on ulkomaisessa kristillisessä kirkossa. Tarvittavat asiakirjat kannattaa selvittää seurakunnasta hyvissä ajoin.

Esteiden tutkinnan yhteydessä ilmoitatte myös, mitä sukunimeä tai sukunimiä käytätte avioliiton solmimisen jälkeen

Missä esteiden tutkintaa pyydetään?

Kirkkohäitä suunnitteleva pari voi pyytää esteiden tutkintaa:

• evankelis-luterilaisen kirkon sähköisessä asiointipalvelussa
• seurakunnasta tai seurakunnan aluekeskusrekisteristä
• tarvittaessa Digi- ja väestötietovirastosta.

Kirkon sähköinen palvelu on käytettävissä, kun vähintään toinen parista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, molemmat ovat täysi-ikäisiä, molemmilla on kotikunta Suomessa ja molemmilla on mahdollisuus sähköiseen tunnistautumiseen.

Digi- ja väestötietovirasto voi myös tehdä esteiden tutkinnan, mutta kirkollista vihkimistä suunnittelevan on yleensä luontevinta käyttää kirkon asiointipalvelua tai olla yhteydessä seurakuntaan.

Kun tutkinta on valmis, toimittakaa esteettömyystodistus papille seurakunnan antaman ohjeen mukaan. Kirkon ohjeessa vihkiparia neuvotaan ottamaan todistus mukaan vihkikeskusteluun.

Esteiden tutkinta lyhyesti

• Tehkää yksi yhteinen esteiden tutkintapyyntö.
• Pyytäkää tutkintaa pian, kun vihkipäivään on neljä kuukautta.
• Todistus on voimassa neljä kuukautta.
• Teidän ei tarvitse tehdä erillisiä pyyntöjä omiin seurakuntiinne.
• Varatkaa lisäaikaa, jos tarvittavaa tietoa ei löydy suomalaisista rekistereistä.
• Hankkikaa itse mahdolliset ulkomaisesta kirkosta tarvittavat todistukset.
• Ilmoittakaa sukunimivalintanne esteiden tutkinnan yhteydessä.
• Toimittakaa valmis todistus papille seurakunnan antaman ohjeen mukaan.

5. Käykää papin kanssa vihkikeskustelu

Ennen vihkipäivää tapaatte vihkipapin. Vihkikeskustelussa tutustutaan, keskustellaan avioliitosta ja käydään läpi vihkitoimituksen sisältö.

Pappi voi kysyä esimerkiksi, miten olette tavanneet, mitä arvostatte toisissanne ja millaisia ajatuksia teillä on yhteisestä tulevaisuudesta. Keskustelu auttaa pappia valmistamaan juuri teille sopivan vihkipuheen.

Vihkikeskustelussa voitte käydä läpi:

• vihkitoimituksen kulun
• vihittäville esitettävät kysymykset
• sormukset ja mahdolliset sormuslupaukset
• vihkipuheen
• raamatuntekstit ja rukoukset
• todistajat
• saapumisen ja alttarille kulkemisen
• läheisten tai lasten mahdolliset tehtävät
• valokuvauksen ja videokuvauksen
• mahdolliset kieleen tai saavutettavuuteen liittyvät tarpeet
• vihkiharjoituksen.

Pieni vihkiminen ei kaipaa erillistä ohjelmaa tai hääseuruetta. Jos paikalla ovat vain te, pappi ja kaksi todistajaa, toimitus voidaan toteuttaa luontevasti juuri tälle joukolle.

Pappi kertoo samalla, mitkä osat kuuluvat kirkolliseen vihkikaavaan ja missä kohdissa voitte tehdä omia valintoja.

6. Sopikaa musiikista kanttorin kanssa

Musiikki rakentaa vihkihetken tunnelmaa ja kuuluu kirkolliseen vihkitoimitukseen. Tilaisuuteen voi sisältyä alku- ja päätösmusiikkia, virsi sekä muuta tilaisuuteen sopivaa laulu- tai soitinmusiikkia. 

Musiikin ei tarvitse tarkoittaa vain perinteisiä häämarsseja. Monet elokuvamusiikin sävelmät, iskelmät, popkappaleet ja harvinaisemmat klassisen musiikin teokset voivat sopia kirkkoon hienosti. Toiveista kannattaa keskustella kanttorin kanssa ajoissa.

Kanttorilta voitte kysyä:

• milloin musiikkitoiveet pitää ilmoittaa
• mitä alku- ja päätösmusiikiksi voi valita
• kuinka monta musiikkiosuutta toimitukseen mahtuu
• voiko tilaisuudessa esiintyä oma laulaja tai soittaja
• voiko kanttori säestää omaa esiintyjäänne
• tarvitaanko erikoisemmasta kappaleesta nuotit
• miten musiikki järjestetään, jos vihkiminen pidetään muualla kuin kirkossa.

7. Valitkaa kaksi todistajaa

Kirkollisessa vihkimisessä pitää olla läsnä vähintään kaksi todistajaa.

Todistajat voivat olla esimerkiksi ystäviä, sisaruksia, vanhempia tai muita läheisiä. Heidän ei tarvitse muodostaa suurta hääseuruetta tai osallistua vihkimiseen muulla tavoin.

Kirkollinen vihkiminen onnistuu myös ilman omia vieraita, kun vähintään kaksi todistajaa saadaan paikalle. Kysykää aikaa varatessanne, voiko seurakunta auttaa todistajien järjestämisessä. Mahdollisuus riippuu seurakunnasta ja tilanteesta, joten siitä pitää sopia etukäteen.

Esimerkiksi Vantaan Pyhän Laurin Hääyössä seurakunta järjestää kaksi todistajaa pareille, joilla ei ole omia todistajia mukana. Sama ei automaattisesti kuulu kaikkiin vihkimisiin, mutta esimerkki osoittaa, ettei omien vieraiden puuttumisen tarvitse estää pientä kirkollista vihkimistä.

8. Sopikaa vihkipäivän käytännöistä

Kun päivä lähestyy, tarkistakaa vielä vihkipaikan käytännöt.

Sopikaa ainakin:

• mihin aikaan teidän pitää saapua
• missä odotatte ennen toimitusta
• kuka pitää sormuksia
• ketkä toimivat todistajina
• tarvitaanko todistajien tiedot etukäteen
• mitä asiakirjoja pitää ottaa mukaan
• kuljetteko alttarille yhdessä vai saattaako joku toisen teistä
• missä järjestyksessä mahdollinen hääseurue saapuu
• missä valokuvaaja voi liikkua
• kuka vastaa mahdollisista koristeluista
• miten kirkosta poistutaan
• kuka toimii päivän yhteyshenkilönä.

Jos kirkossa järjestetään saman päivän aikana useita vihkimisiä, saapumis- ja poistumisaikojen noudattaminen auttaa jokaista paria saamaan oman rauhallisen vihkihetkensä.

9. Valitkaa vihkihetkeen sopivat asut

Kirkollinen vihkiminen ei edellytä valkoista hääpukua, tummaa pukua tai muutakaan tiettyä asua. Voitte pukeutua juhlavasti, rennosti, perinteisesti tai aivan omalla tavallanne. Pieneen vihkihetkeen voi pukea näyttävän hääasun, ja suuressakin kirkossa voi sanoa tahdon pelkistetyssä asussa.

Asua valitessa kannattaa huomioida vihkipaikka ja se, miten tilassa liikutaan. Pitkä helma, laahus, huntu tai korkeat kengät voivat vaatia hieman ennakkosuunnittelua, jos kirkossa on portaita, käytävä on kapea tai kirkon piha epätasainen. Jos asuun kuuluu pitkä laahus tai huntu, sopikaa etukäteen, kuka auttaa sen asettelussa.

Myös vuodenaika vaikuttaa pukeutumiseen. Vanha kivikirkko voi tuntua viileältä kesälläkin, ja talvella siirtymät sekä ulkona otettavat kuvat vaativat lämpimän kerroksen. Huivi, jakku, neule, viitta tai näyttävä päällystakki voi olla sekä käytännöllinen että kaunis osa hääasua.

Jos vihkiminen järjestetään ulkona tai muualla kuin kirkossa, ottakaa huomioon sää, maasto ja mahdollinen varapaikka. Tärkeintä on, että asu tuntuu teistä omalta ja että siinä on hyvä kävellä, istua ja seistä koko vihkihetken ajan.

Miten kirkollinen vihkiminen etenee?

Vihkitoimituksen yksityiskohdat käydään läpi papin kanssa. Toimitus etenee tavallisesti näin:

1. Johdantomusiikki ja vihkiparin saapuminen
2. Alkusiunaus ja johdantosanat
3. Rukous ja raamatunluku
5. Papin vihkipuhe
5. Kysymykset vihittäville
6. Sormusrukous ja mahdolliset sormuslupaukset
7. Avioliiton vahvistaminen
8. Aviopuolisoiden siunaaminen
9. Virsi tai muuta sovittua musiikkia
10. Yhteinen esirukous ja Isä meidän -rukous
11. Siunaus ja lähettäminen
12. Päätösmusiikki ja poistuminen.

Pappi kysyy molemmilta, tahtovatko he solmia avioliiton. Myöntävien vastausten jälkeen avioliitto vahvistetaan ja puolisot siunataan.

Toimituksen kestoon vaikuttavat muun muassa vihkikaava, musiikki, vihkipuhe ja muut sovitut osuudet.

Tarvitaanko kirkollisessa vihkimisessä sormukset?

Sormus kuuluu perinteisesti kirkolliseen vihkitoimitukseen, ja vihkikaava sisältää sormusrukouksen. Käytännön toteutuksesta kannattaa keskustella papin kanssa.

Parilla voi olla yksi tai kaksi sormusta. Sormukset voivat olla valmiiksi alttarilla, parin mukana tai esimerkiksi läheisen tai lapsen tuomina. Sopikaa etukäteen, kuka huolehtii niistä vihkihetkeen asti.

Voiko kirkollisessa vihkimisessä lausua oman vihkivalan?

Kirkolliseen vihkimiseen kuuluvat papin esittämät kysymykset ja vihittävien antamat myöntävät vastaukset. Vihkikaavassa on lisäksi mahdollisuus sormuslupauksiin.

Jos haluatte lausua toisillenne omia sanoja tai lupauksia, kertokaa toiveestanne papille. Hän auttaa löytämään niille sopivan paikan. Omat tekstit eivät korvaa kirkollisen vihkikaavan virallisia osia.

Voiko kirkollisen vihkimisen järjestää muualla kuin kirkossa?

Kyllä voi. Vihkiminen voidaan sopia järjestettäväksi esimerkiksi kappelissa, kotona, juhlapaikalla tai muussa sopivassa paikassa. Paikasta, papista, musiikista ja käytännöistä sovitaan seurakunnan kanssa.

Myös seurakunnan omista tiloista voi löytyä keskenään hyvin erilaisia vaihtoehtoja. Vantaan Hääyössä vihkimisiä toimitetaan historiallisen Pyhän Laurin kirkon lisäksi modernissa Pyhän Laurin kappelissa ja talonpoikaishenkisessä Pakarituvassa.

Kysykää siis kirkon lisäksi myös seurakunnan kappeleista ja muista vihkimiseen sopivista tiloista. Pienempi tila voi tuntua juuri oikealta, jos paikalla ovat vain te, pappi ja kaksi todistajaa.

Muualla kuin kirkossa järjestettävässä vihkimisessä kannattaa selvittää:

• onko pappi käytettävissä haluttuna aikana
• miten musiikki toteutetaan
• löytyykö paikalta soitin tai äänentoisto
• missä toimitus voidaan järjestää rauhallisesti
• miten sää huomioidaan ulkovihkimisessä
• onko käytettävissä vaihtoehtoinen sisätila
• syntyykö matkustamisesta tai järjestelyistä kustannuksia.

Kirkon ulkopuolella järjestetty vihkiminen on edelleen kirkollinen toimitus, joka toteutetaan kirkon vihkikaavan mukaan.

Vaivattomasti vihille seurakunnan vihkitapahtumassa

Useat seurakunnat järjestävät vihkipäiviä ja Hääyö-tapahtumia. Niissä vihkimisen käytännön puitteita, kuten paikka, pappi ja musiikki, on valmisteltu pareille valmiiksi.

Hääyö voi sopia parille, joka haluaa kirkollisen vihkimisen ilman omaa tilavarausurakkaa. Tavallisesti pari saa oman vihkihetkensä, mutta joissakin tapahtumissa voidaan järjestää myös yhteisvihkimisiä, joissa useampi pari vihitään saman toimituksen aikana. Esimerkiksi Vantaan Hääyössä yhteisvihkimisiä voidaan järjestää yksittäisten vihkimisten rinnalla. Käytännöt, ilmoittautuminen ja vierasmäärät vaihtelevat tapahtumittain.

– Tapahtuma sopii kenelle vain, joka haluaa itselleen valmistellut häät, vaivattomasti ilman erillistä vaivannäköä kuten tilojen varaamista, Tikkurilan seurakunnan pappi Katja Maidell-Taipale kuvailee.

Hääyö on yksi helppo vaihtoehto, ei oma vihkimisen lajinsa. Pieni kirkollinen vihkiminen voidaan järjestää myös muulloin, kun vihkiaika, todistajat ja muut käytännöt sovitaan seurakunnan kanssa.

Mitä kirkollinen vihkiminen maksaa?

Kirkollinen vihkiminen voi onnistua hyvin pienin kustannuksin, mutta käytännöt vaihtelevat seurakunnittain. Kustannuksia voi syntyä esimerkiksi vihkipaikasta, ulkopuolisista esiintyjistä, koristeluista tai muualla järjestettävän vihkimisen matkoista ja erityisjärjestelyistä.

Vihkipaikkaa varatessanne voitte kysyä:

• peritäänkö kirkon tai muun tilan käytöstä maksu
• vaikuttaako jäsenyys tilan käyttöön tai hintaan
• sisältyvätkö pappi ja kanttori järjestelyyn
• syntyykö muualla pidettävästä vihkimisestä matkakuluja
• vastaako pari ulkopuolisten esiintyjien kustannuksista
• liittyykö koristeluun tai ylimääräiseen harjoitusaikaan maksuja.

Paikalliset käytännöt selviävät vihkipaikkaa varatessa.

Entä jos kirkollisen vihkimisen edellytykset eivät täyty?

Jos teitä ei voida vihkiä kirkollisesti, voitte solmia avioliiton siviilivihkimisellä. Sen jälkeen avioliitolle voidaan pyytää kirkollinen siunaaminen.

Avioliiton siunaaminen on hengellinen toimitus. Se ei ole uusi vihkiminen eikä sillä ole juridista vaikutusta, koska avioliitto on jo solmittu. Ulkoisesti siunaustilaisuus muistuttaa kuitenkin kirkollista vihkimistä.

Evankelis-luterilaisen kirkon ohjeen mukaan avioliitto voidaan siunata, vaikka kumpikaan puolisoista ei kuuluisi kristilliseen kirkkoon. Käytännön järjestelyistä ja tilaisuuden toteutuksesta sovitaan papin ja seurakunnan kanssa.

Siunaaminen voi olla suuri kirkkojuhla, pieni hetki lähimpien kanssa tai intiimi tilaisuus vain puolisoille. Tilaisuus voidaan toimittaa kirkossa tai muussa papin kanssa sovitussa paikassa.

Kirkollinen vihkiminen saa näyttää teiltä

Kirkollinen vihkiminen ei ole vain yhdenlainen juhla. Se voi olla suuri kirkkohääpäivä kaikkine perinteineen, pieni hetki lähimpien kanssa tai intiimi vihkiminen kahden todistajan läsnä ollessa.

Tärkeintä on, että sovitte seurakunnan kanssa käytännön asiat ajoissa ja valitsette niiden sisällä tavan, joka tuntuu teistä omalta. Kun valmistelut on tehty, vihkipäivänä jäljelle jää tärkein: katsoa toisianne ja sanoa tahdon.