Isot häät, pienet häät, kirkkohäät vai siviilivihkiminen

Isot häät, pienet häät, kirkkohäät vai siviilivihkiminen

Suomessa avioliitto voidaan solmia kirkollisesti ja siviilivihkimisellä.

Mikäli hääpari haluaa kirkkohäät, täytyy molempien vihittävien olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Kristillinen vihkiminen voidaan toimittaa myös, vaikka toinen kumppaneista ei olisikaan kirkon jäsen. Hänen täytyy olla kuitenkin jonkin muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen Suomessa tai ulkomailla.

Jos hääparista toinen kuuluu kirkkoon, voidaan siviilivihkimisen jälkeen järjestää kirkollinen avioliiton siunaustilaisuus.

Kirkkohäät eivät myöskään tarkoita, että häiden tulisi olla suuret ja vieraita paljon. Kirkollinen vihkiminen on mahdollista "salaa" papin ja todistajien läsnäollessa kirkkosalissa, tai seurakunnan toimistossa. Ja vihillä voi myös piipahtaa vaikka lounastauolla aivan kuten maistraatissakin.

Siviilivihkimisessä avioliiton vahvistaa siviiliviranomainen, ja vihkiseremonia voidaan toteuttaa juuri niin eleettömästi tai juhlavasti kuin hääpari haluaa. Siviilivihkiminen on perusrakenteeltaan hyvin nopea ja koruton tilaisuus. Mikään ei kuitenkaan estä, etteikö seremonia olisi parin niin halutessa hyvinkin juhlallinen.

Siviilivihkijä on myös mahdollista tilata maistraatin ulkopuolelle vihkimään!

Isot häät, pienet häät, kirkkohäät vai siviilivihkiminen

Kenellä on vihkimisoikeus?

Suomessa vihkimisoikeus eräillä maistraattien virkamiehillä ja valtionkirkkojen papeilla. Näiden lisäksi oikeus on myönnetty joukolle rekisteröityjä uskonnollisia yhteisöjä, joista valtaosa on kristillisiä. Lisäksi juutalaisilla ja islamilaisilla seurakunnilla sekä muun muassa mormoneilla, baha’illa ja krishna-liikkeellä on oikeus vihkiä avioliittoon.

Meri- tai lentokapteenit eivät Suomessa siis vihi!

Muiden uskontokuntien jäsenten ja uskonnottomien on mahdollista solmia Suomessa siviiliavioliitto, ja järjestää sen lisäksi oma seremoniansa.

Uskonnottomien yhteisöjen jäsenille vihkimisoikeutta ei lain mukaan voida antaa. Monet uskonnottomat pyytävätkin siviliivihkisen jälkeen pidettäviin hääjuhliinsa puhujan, esimerkiksi Pro-Seremonioilta.

Kirkolliseen vihkimiseen pappia voi kysellä myös muusta kuin omasta seurakunnasta, esimerkiksi siitä seurakunnasta, jonka alueella vihkiminen toimitetaan tai vaikkapa omaa rippipappiaan omasta vanhasta kotiseurakunnastaan.

Kuva: Lentoon; Krista Luoma, Krista Luoma Photography

Jaa juttu

Inspiroidu lisää

Häiden suunnittelu