Ilman esteiden tutkintaa ei naimisiin pääse

Ilman esteiden tutkintaa ei naimisiin pääse

Ennen kuin avioliitto voidaan solmia, sen mahdolliset esteet on tutkittava. Esteiden tutkinta  varmistaa, ettei kihlakumppaneilla ole Suomen avioliittolaissa mainittuja esteitä avioliiton solmimiselle.

Avioliiton solmimisen esteitä ovat mm. alaikäisyys, voimassa oleva avioliitto tai rekisteröity parisuhde, lähisukulaisuus tai ottolapsisuhde.

Evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvat käyvät jommankumman kotiseurakunnassa pyytämässä avioliiton esteiden tutkintaa, muut maistraatissa.
Maaliskuusta 2018 lähtien esteiden tutkintapyynnön on voinut tehdä myös sähköisesti.

Ilman avioliiton esteidentutkinta todistusta ei Suomessa vihille pääse, joten sitä ei pidä unohtaa!

Esteettömyystodistuksen saaminen kestää noin seitsemän päivää, ja se on voimassa neljä kuukautta. Jos toinen puolisoista on ulkomaalainen, esteiden selvittely voi kestää viikkoja, joten liikkeellä kannattaa olla hyvissä ajoin.

Lisätietoa ulkomaan kansalaisen vihkimiseen liittyvistä asiakirjoita Suomessa löydät Maistraatin-sivuilta.


Sukunimi täytyy tietää

Jo ennen vihkimistä täytyy myös tietää, mitä sukunimeä avioliiton jälkeen käyttää.1.1.2019 voimaan astunut etu- ja sukunimilaki antaa aivan uudenlaisia sukunimi-vahtoehtoja käyttöön.

Puolisot voivat ottaa yhteisen sukunimen tai kumpikin voi säilyttää sen nimensä, joka hänellä on avioliittoon mennessä. Yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa nimi, joka miehellä tai vaimolla oli naimattomana ollessaan.

Pariskunnan molemmat osapuolet voivat ottaa myös yhdistelmänimen, jonka kirjoitusasuksi voidaan ottaa Virtanen-Jokinen tai Virtanen Jokinen. Nimiyhdistelmän ei tarvitse olla enää sama, vaan mies voi esimerkiksi olla Virtanen-Jokinen ja hänen puolisonsa Jokinen-Virtanen.

Uusi laki mahdollistaa myös uudenlaisten sukunimiyhdistelmien käyttönoton, kuten vaikkapa omasta ja esivanhemman sukunimestä muodostuva yhdistelmänimi. Riittää, että esivanhemman sukunimi on ollut käytössä enintään viidennessä polvessa. Useampaa kuin kahta sukunimeä ei voi ottaa.

Lisätietoa uusista säännöistä Maistraatin-sivuilta.

Ilman esteiden tutkintaa ei naimisiin pääse

Vihkikeskustelu

Ennen kirkollista vihkimistä on tapana tavata vihkipapin kanssa, ja sopia vihkitilaisuuden kulusta ja järjestelyistä. Papin kanssa tutustutaan, usein keskustellaan avioliiton merkityksestä ja rakkaudesta, sekä käydään läpi vihkimiseen liittyviä asioita. Hänen kanssaan sovitaan vihkitoimituksessa käytettävän vihkikaavan yksityiskohdista ja täytetään vihki-ilmoitus.  

Myös toimitusta voidaan harjoitella kirkossa etukäteen. Jos vihkitilaisuutta harjoitellaan etukäteen, voi tilaisuudessa läsnä olla muitakin, esimerkiksi bestman ja kaaso tai muita henkilöitä, joilla on jokin tehtävä itse toimituksessa.

Vihkikeskustelun yhteydessä voidaan tavata myös kanttorin kanssa. Kanttorin kanssa sovitaan vihkitoimituksessa käytettävästä musiikista. Musiikkivalinnoissa on hyvä huomioida kirkollisen vihkimisen jumalanpalvelusluonne, joten kaikkenlainen musiikki ei vältämättä sovi kirkossa soitettavaksi ja kaikki kanttori ei osaa soittaa ihan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Silloin voidaan tilanne ratkaista ulkopuolisella esiintyjällä, joka soittaa ja/tai laulaa omaa toivemusiikkia. Kanttorilla on usein myös hyviä ehdotuksia tilaisuuden musiikiksi.
 
Siviiliavioliiton ollessa kyseessä hääpari voi myös etukäteen ottaa yhteyttä vihkivään viranomaiseen, ja sopia hänen kanssaan seremonian kulusta. Maistraattiin voi toki myös mennä sopimatta etukäteen mitään. Sormustakaan ei maistraattivihkimiseen välttämättä tarvita.


Avioehtosopismus on myös niin halutessaan järkevää tehdä ennen vihkimistä. Lisää tietoa avioehtosopimuksesta Häät.fistä.


Artikkelia päivitetty 7.1.2019 Etu- ja sukunimi lain muutoksen osalta

Jaa juttu

Inspiroidu lisää

Häiden suunnittelu