Tiian ja S:n häitä juhlittiin heinäkuussa 2017 Raisiossa, Hintsan Vintillä.

– Meille on ehdottoman tärkeää luoda rennot häät vieraillemme. Tämä tarkoittaa sitä, että illasta ei tehdä minuuttiaikataulua, vaan asiat saavat mennä vähän omalla painollaan. Mikä ehkä myös laskee tukijoukkojemme stressiä ja hekin saavat nauttia juhlista. Minähän en halua tietää ”virallista” ohjelmaa, vaan tässä tilanteessa luotan minun kaasoihin ja S:n bestmaneihin, kertoo Tiia.

– Morsiushuoneessa odottelu sai minut hiukan jännittyneeksi mutta, kun saimme luvan lähteä ulkokautta kohti ovea, muutuin rauhalliseksi ja onnellisuus valtasi minut täysin. Siinä me seisoimme jonossa, kaasot edellä ja minä isäni kanssa heidän takana. Ovi aukesi ja kaasot saivat luvan lähteä ja siinä me vain odottelimme, että prinsessa ruusunen lähtee soimaan. Tietenkin isäni kyseli minun fiiliksiäni, vaikka en ollut varma kumpi jännitti enemmän. Itse halusin vain päästä tulevan aviomieheni luokse sekä nähdä kaikki rakkaat vieraamme, kertoo Tiia.

– Olin ajatellut, että itken silmät päästäni kävellessäni kohti alttaria, mutta niin ei käynytkään vaan, pystyin katsomaan vieraita vuorotellen loppuun asti. Itse yllätyin, kuinka paljon tuo toinen tärisi, kun pääsin hänen käsivarteen ja kävelimme kohti alttaria. Minusta oli ihana nähdä hänetkin, niin jännittyneenä, ja huomata myös se, kuinka nopeasti hän rauhoittui, muistelee Tiia.

– Isäni ja S olivat päättäneet aikoja sitten, että he antavat läpyn toisillensa kumarruksen sijaan ja vasta jälkikäteen olen tajunnut, kuinka huikeaa tämä ”läpy” oli. Tuo isin ilme. Kunpa löytäisin oikeat sanat selittämään ajatuksiani, mutta väkisinkin tunteet vievän voiton, enkä löydä sanoja, Tiia toteaa.

– Minusta vihkiminen meni kauhean nopeasti, koska yhtäkkiä havahduin vain siihen, että S:ltä kysytään jo sitä suurinta kysymystä ja kohta olisi minun vuoroni sanoa tahdon. Onneksi olin tunkenut nenäliinan rinnukseeni piiloon (suosittelen muillekin), koska kyllä se hetki alttarilla oli vain sen verran tunteellinen, että nessua tarvittiin, muuistelee Tiia.

– Vihkimisen jälkeen kuljimme huiskutusviirien alta, jonka jälkeen meidän olikin aika lähteä Cadillacilla kohti juhlapaikkaa. Vieraat ohjattiin busseihin, heille tarjottiin matkan ajaksi vähän virkistystä ja pian näkisimmekin kaikki juhlapaikalla skumpat kädessä valmiina skoolaamaan ja aloittamaan juhlat, jotka todellakin kestivät aamuun saakka, Tiia iloitsee.

Skype-puhelu New Yorkista.

– Teetimme Smartphotolla omista kihlakuvista viinipullojen etiketit, joita vieraat ihastelivat. Ideanhan keksi tuo sulho, josta minä tietenkin innostuin täysin, Tiia myhäilee tyytyväisenä.

– Toteutin tehtäväni vähän myöhemmin illalla, mutta sain tanssilattialle lähes kaikki naiset häistämme. Kaasot ja bestmanit laittoivat meiltä salaa nämä salatehtävät kaikille perjantain koristelun aikana, Tiia kertoo tulleensa yllätetyksi.

– Juhlatilana meillä oli Hintsan Vintti, Raisiossa. Sen saa käyttöön perjantaista sunnuntaihin ja on vain 15 minuutin matkan päässä Turun keskustasta. Vahva suositus! Täällä me ainakin juhlisimme kirjaimellisesti aamuun saakka ja olihan koko päivä yhtä juhlaa. Me saimme meille täydellisen päivän ja toivon, että kaikki muutkin morsiamet saavat kokea samanlaista onnea, ihmetystä, rakkautta ja kiitollisuuden tunnetta omana hääpäivänänsä, kertoo Tiia ilahtuneena.

Tiian ja Santun häät pähkinän kuoressa

Vihkiminen Mikaelinkirkko
Juhlapaikka Hintsan Vintti
Pitopalvelu Pikkasen Purtavaa
Bussikuljetus Muurinen Oy
Kukat Flör
Valokuvaaja Korinna Saarinen
Dj Juuso Jokinen
Hääpuku Lillian West
Sulhasen puku Suitopia, jonka muokkasi täydelliseksi vaatturi Eklund
Kaasojen mekot Asos