Maistelun saa aikaiseksi hyvin pienellä vaivalla; tarvitset käytännössä vain viinit ja viinilasit. Kuohuviinejä nautitaan yleensä niille tarkoitetuista kuohuviinilaseista, mutta vertailevaan maisteluun tavalliset viinilasit ovat parempia. Ne ovat laakeampia ja suurempia, joten niistä kuohuviinien pyörittäminen, tuoksuttaminen ja maistelu on helpompaa.
Laseja kannattaa varata useampi maistelijaa kohti, jotta eri laseissa voi pitää rinnakkain eri viinejä, ja siten vertaileva maistelu on helpompaa.
Kuohuviinipullon avaamiseen on pari kikkaa, jotka tekevät siitä helpon, turvallisen ja nopean. Varmista, että kuohuviini on hyvin jäähdytetty jääkappilämpötilaan asti. Se vaatii vähintään puoli päivää jääkaapissa. Anna pullon olla rauhassa, älä ravistele tai liikuttele sitä voimakkaasti.
Kun haluat avata pullon, poista korkin päältä ensin siinä mahdollisesti oleva kääre. Vasta kun olet varmasti valmis avaamaan pullon, poista korkin päällä oleva rautalankakehikko. Älä jätä pulloa minnekään ilman tätä kehikkoa, sillä korkki voi poksahtaa auki itsestään!
Kuohuviinipulloissa on tyypistä riippuen 2-7 ilmakehän paine, eli helposti enemmän kuin esimerkiksi auton renkaissa! Tätä ei kannata pelätä, vaan rohkeasti avata pullo näin: kehikon poistettuasi laita vasen käsi korkin ympärille tiukasti, ja ota oikealla kädellä kiinni kuohuviinipullon pohjasta. Aseta pullo käsissäsi noin 30-45 asteen kulmaan. Pidä vasen käsi paikoillaan korkin ympärillä, ja pyöritä pulloa pohjasta oikealla kädellä.
Korkin pitäisi rauhallisesti pyörittäessä nousta ja tupsahtaa vasempaan kämmeneesi, ja oikein tehtynä avaamisesta kuuluu vain pieni ääni, eikä viini kuohu yli ollenkaan. Helppoa ja turvallista, eikä viiniä mene hukkaan!
Kuva Matthieu Joannon - Unsplash.com
Maistelussa kuohuviiniä kannattaa kaataa huomattavasti normaalia viinilasillista vähemmän, 4-8 senttilitraa riittää hyvin. Tällä tavalla yhdestä pullosta riittää maisteltavaa 10-12 hengelle, joten isompikin porukka pääsee testaamaan viinejä verrattain pienellä kustannuksella.
Maistelun järjestäjän kannattaa tutustua viineihin etukäteen vaikkapa Alkon makuprofiilien ja kuvailujen avulla. Viinit kannattaa asettaa maistelussa sellaiseen järjestykseen, että ensimmäisenä maistetaan kevyin viini, ja siitä liikkua kohti rotevampaa ja täyteläisempää.
Jos ensimmäisenä maistaa kaikkein voimakkaimman makuisen viinin, ei kevyin ja herkin kuohuviini sen jälkeen tunnukaan enää niin hienostuneelta kuin se todellisuudessa on. Maisteluun kannattaa ottaa mukaan myös tiedot eri kuohuviinien alkuperästä, rypäleistä ja sokerimäärästä, sillä ne selittävät helposti viinien makueroja.
Vertailevassa tastingissä kannattaa noudattaa analyyttisen maistelun kaavaa jokaisen viinin kohdalla. Ensimmäisenä tarkastellaan viinin ulkonäköä, sitten tuoksua, kolmantena maistetaan, ja neljäntenä pohditaan jälkimakua ja tehdään päätelmät.
Kun maistelijalla on useampi viinilasi rinnakkain eri viinejä, on värierojen hahmottaminen helpompaa. Kuohuviinien väri voi vaihdella vaaleissa viineissä lähes vetisestä vihertävästä sitruunankeltaisesta oljen värisen kautta tummaan meripihkaan.
Rosé-kuohuviinien värikirjo on sitäkin suurempi ja vertailu hauskaa. Tummemmat ja voimakkaammat värit vaaleissa kuohuviineissä kertovat esimerkiksi tammen käytöstä ja kypsytyksestä, kun taas hyvin vaaleat viinit ovat usein nuoria ja tammettamattomia.
Ihminen maistaa kielellään vain viisi eri asiaa: makeuden, suolaisuuden, hapokkuuden, karvauden ja umamin eli lihaisuuden ja täyteläisyyden maun. Näistä käytännössä makeutta, hapokkuutta ja karvautta esiintyy viineissä.
Kaikki muut aistimukset tulevat hajuaistin kautta yhdistyen aivoissa näköaistin ja etukäteistiedon tuomaan odotukseen, kielen makuaistimukseen ja suutuntumaan (onko maistettava asia kylmää, kuumaa, kuplivaa, tulista, rapeaa, ja niin edelleen) sekä maistajan muistikuviin. Maistaja ei voi tunnistaa litsiluumun makua, jos ei ole koskaan sellaista maistanut! Siksi on tärkeää keskittyä haistamiseen. Nenän voi rohkeasti laittaa viininlasin sisään ja ottaa hetki tuoksuttelulle.
Kuva Amadeo Valar – Unsplash.com
Tiesitkö, että kuohuviinin kuplat näkyvät kuohuviinilasissa vain siksi, että niiden pohjaan on tehty pieni ”virhe”, lasityypistä riippuen jonkinlainen nyppylä, johon viinin hiilidioksidi tiivistyy ja nousee kuplana? Tavalliset viinilasit ovat sileitä sisäpinnalta, joten hiilidioksidilla ei ole tarttumapintaa. Siksi kuohuviini näyttää kuplattomalta tavallisessa viinilasissa. Maistaessa kuplat saattavat siksi tuntua yllättävänkin riehakkailta suussa, kun niitä ei ulkonäön perusteella osaa odottaa!
Kuohuviinejä maistaessa onkin tarkoitus arvioida, miltä kuplat tuntuvat suussa, eikä sitä miltä ne näyttävät lasissa. Kuplavaahtoa suussa kutsutaan ”mousseksi”, ja sen suutuntumaa kannattaa kuohuviinitastingissä vertailla. Missä viineistä on suurimmilta tai pienimmiltä tuntuvat kuplat, missä mousse on pehmeä ja kermaisen oloinen, missä puolestaan villi ja terhakas?
Maistaessa kuohuviiniä kannattaa ottaa suuhun pieni siemaus ja pitää suussa hetken aikaa ennen nielaisua, jotta siitä saa kokonaisvaltaisen aistimuksen. Nielaisun jälkeen pohditaan vielä, minkälainen jälkimaku on. Loppuuko maku suusta kuin seinään, vai tuntuuko se edelleen jatkuvan tai ehkä jopa muuttuvan nielaisun jälkeen?
Vertailevassa maistelussa tehdään vielä viineistä loppupäätelmät, ja kannattaa rohkaistua miettimään asiaa pidemmälle kuin vain että pitääkö viinistä itse vai ei. Missä viineistä oli hedelmäisin tuoksu? Mikä maistui makeimmalle, mikä oli hapokkain? Missä oli pisin jälkimaku? Minkä kuohuviinin kuplat olivat pehmeimmät suussa?
Kuva Kelsey Chance - Unsplash.com
Muista, että vääriä vastauksia ei ole! Kuohuviinitastingissä hauskinta onkin vertailla mielipiteitä, ja huomata miten eri tavalla eri ihmiset maistavat ja kokevat viinit! Joku ryhmästä pitää makeimmasta, joku taas hapokkaimmasta, toinen pitää tutti frutti -mauista ja toinen sitruunaisuudesta! Joku saattaa löytää viinistä persikkaa, toinen taas nimeää vadelman. Tässä onkin yhdessä viininmaistelun hauskin puoli!
Illanvietossa houkuttaa varmasti ottaa skumppatastingin kylkeen jotain pientä purtavaa. Tämä kannattaa tehdä hyvin harkiten. Ruoka muuttaa viinin makua ja toisin päin, joten harkitse josko laittaisit syötävät tarjolle vasta kun itse vertailevan maistelun osuus on ohi.
Jos kuitenkin haluat tarjota tastingin aikana syötävää, vältä kuohuviinien kanssa ainakin tuoreita hedelmiä ja suklaata. Vaikka molemmat kuulostavat ihanilta kuohuviinilasin vieressä, todellisuus on toinen.
Tuoreissa hedelmissä on niin paljon luonnollista hapokkuutta ja makeuttakin, että viineistä tulee niiden kanssa helposti vetisiä ja mauttomia, jopa karvaan makuisia. Suklaan rasvaisuus, karvaus ja rakenne ei myöskään toimi kuohuviinien kanssa. Joten vaikka suklaaseen dipatut mansikat kuulostavatkin taivaalliselta, jätä ne toiseen kertaan!
Kannattaa mieluummin ottaa esimerkiksi suolaisia antipasti-leikkeitä kuten parmankinkkua, italialaista salamia ja suolatikkuja, mutta vältä tulista chorizoa. Pienet leivokset kuten macaronsit voivat olla hauska yhdistelmä myös. Huomaatte ehkä maistelun aikana, että ruoan suolaisuus lisää viinin hedelmäisyyttä!
Kuohuviinitastingiin kannattaa valita erilaisia kuohuviinejä, jotka tulevat eri paikoista, on tehty eri rypäleistä ja jotka on tehty eri tekniikoilla. Tiesitkö, että samppanja eli champagne tulee vain Champagnen maakunnasta Ranskasta eikä mistään muualta, ja se on tehty hyvin erityisellä tavalla, jossa viini käy kahdesti, toisen kerran pullossa, jolloin viiniin kehittyy luonnollisesti makua ja hiilidioksisia?
Tiesitkö myös sen, että esimerkiksi espanjalainen cava ja italialalainen franciacorta ovat tehty myös samalla tekniikalla kuin samppanja, mutta esimerkiksi prosecco on tehty niin kutsutulla tankkimenetelmällä? Nämä tekniikkaerot ja maantieteelliset erot sekä rypälelajikkeiden valinta vaikuttavat kuohuviinien makuun paljon.
Kun olette maistelleet viinit, kannattaa yhdessä vielä pohtia, miksi ne maistuvat erilaisilta, jotta saatte maistelusta eniten irti! Kaikkein tärkeintä ehkä on se, että jokainen pääsee maistamaan jotain uutta, vertailemaan viinejä rinnakkain, ja toivottavasti löytämään uuden lempikuohuvan!
Teksti Elina Turunen
ARTIKKELI ON MAINOSSISÄLTÖÄ, yhteistyössä Viinisuositus.fi & Beverage Partners Finland
Jaa juttu
