Keltakulta on 2020-luvun suosituin metalli kihla- ja vihkisormuksissa

Keltakulta on tehnyt tyylikkään paluun hääsormusten suosikiksi. Sen lämmin sävy, perinteikkyys ja ajaton eleganssi kiehtovat jälleen hääpareja. Vielä 1980-luvulla keltakulta oli sormusten ylivoimainen ykkönen.

Valkokulta nousi 1990-luvulla modernin tyylin symboliksi, ja punakullan, joka tunnetaan myös nimellä ruusukulta, trendaus toi 2010-luvulla hetkeksi pehmeää romanttista sävyä paremmin saataville. Nyt valkokullan suosion suunta näyttää kääntyneen pysyvästi. Muun muassa brittiläisen 77 Diamondsin tilastojen mukaan keltakulta ohitti valkokullan suosion jo vuonna 2023. Ja suosio näyttää jatkavan kasvuaan.

– Elämme parhaillaan keltakullan renessanssia. Uusi tuleminen ei ole pelkkää nostalgia trendiä , vaan se heijastaa muuttuvia prioriteetteja. Nykypäivän ostajat arvostavat merkityksellistä muotoilua, kestäviä materiaaleja ja keltakullan huokumaa hiljaista itsevarmuutta. Olipa kyseessä sitten vintage-henkiset solitaire-sormukset tai modernit, pelkistetyt sormukset, keltakulta kirjoittaa uuden luvun sormusten tarinaan, joka kunnioittaa perinteitä ja omaksuu samalla modernin eleganssin,  maalailee 77 Diamondsin Tobias Kormin. 

Kultakoruissa kullan yleisimmät lisäaineet ovat hopea ja kupari

Puhdas kulta on jalometallina pehmeää, kiiltävää ja helposti muokattavaa. Kultaa onkin helppo muovata ja takoa koruiksi.

Knoppitietoa: kullan kestävyyden ja venyvyyden takia yhdestä grammasta voi tehdä jopa 4 neliömetriä lehtikultaa. Venytettäessä grammasta saa kilometrin pituisen langan.



Vaikka kulta onkin kestävää, se on myös varsin pehmeää ja naarmuuntuvaa. Korujen valmistuksessa käytetäänkin siksi erilaisista kultaseoksia. Seosmetallien valinnalla ja metallien pitoisuuksia vaihtelemalla korujen työstöominaisuuksia, väriä ja myös hintaa voidaan säädellä. 



Tavallisimmin seosaineina käytetään hopeaa, palladiumia ja kuparia. Suomessa käytetään yleisimmin kuparia ja hopeaa yhtä paljon. Kultaseoksen lujittuminen nimittäin edellyttää, että seoksessa on sekä kuparia että hopeaa.

Tiesitkö?

• Kulta on niin arvokasta, ettei valmistusprosessissa haluta hukata hiukkastaan. Siksi korujen valmistajat keräävät valmistuksessa syntyneet kultapölytkin tarkasti talteen.
• Kulta on arvostettu sijoituskohde, joka arvo on pysynyt melko samana maailmantaloudesta tai poliittisista ongelmista riippumatta.
• Suomalaiset kultakorut tehdään kierrätetystä kullasta. Kotimainen kullan kierrätysprosentti on varmasti vähintään 95 %, useimmissa tapauksissa jopa 100 %.
• Tukesin, eli Turvallisuus- ja kemikaaliviraston, joka  edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta, selvitysten mukaan Suomessa voi kultasormusten aitouteen luottaa.
• Kulta on alkuaine, jonka kemiallinen merkki Au. Lyhenne on peräisin latinan kielisestä sanasta aurum, joka tarkoittaa ’hohtavaa sarastusta’. Kultaa on käytetty jo tuhansien vuosien ajan vaihdon välineenä, sittemmin kolikkojen ja korujen materiaalina.