Kuva Pina Messina / Unsplash.com
Onko Kiinassa ommeltu hääpuku ansainnut mielikuvan suomalaisuudesta, miettii Häät.fin tuottaja Liina Toiviainen.
Osta työtä Suomeen -päivän – vuonna 2020 sitä vietetään 4. joulukuuta – lähestyessä keskustelupalstoilla törmää helposti kärjekkääseen keskusteluun siitä, mikä on suomalaista. Keskusteluketjuja lukiessa ajautuu miettimään, missä menee suomalaisen tuotteen raja? Ei-suomalaiseksi määrittelyyn näyttää riittävän se, että Suomessa asuva ja täällä työskentelevä suunnittelija ei satu näyttämään elovana-tytöltä tai härmän häjyltä.
Hääpukua etsivä löytää Suomeen veronsa maksavan uniikkipuvun suunnittelijan ja ompelijan helposti. Mutta entäpä sitten kun haluat mieluummin kävellä hääpukuliikkeeseen ja sovitella monenlaisia häämekkoja ja mieluusti valita suomalaisen hääpuvun?
Tilanne ei oikeastaan ole umpisurkea!
Meillä on vähintään kolme teollisesti valmistettavaa hääpukumerkkiä, joiden mallistot suunnitellaan Suomessa ja valmistuttava yritys on suomalainen. Nämä ovat Victoria & Vincent, By Katariinan Sis Idman ja Zazabellan Dazzling, joiden tuotteet ainakin osittain ommellaan Aasiassa.
Pukuja valmistutetaan niissä samoissa tehtaissa Kiinassa, joissa valmistetaan lähestulkoon kaikki kansainväliset hääpukumerkit halvimmista keskihintaisiin. Premium-puvut ommellaan yleensä Taiwanissa, jossa myös Victoria & Vincent -puvut valmistuttaa.
Näiden suomalaista suunnittelua edustavien merkkien ehdoton vahvuus on se, että hääpukujen mitoitus on mietitty suomalaiselle vartalolle sopivaksi. Ihan kaikki kun ei meille istu – meille suomalaisille, jotka kuvaamme itseämme tanakoiksi, tavallisiksi, mutta voimakkaiksi.
Toinen kotimaisten merkkien ylivoimatekijä on se, että kun tilaat puvun, niihin voidaan jo valmistusvaiheessa tehdä poikkeuksellisen paljon yksilöllisiä muutoksia. Tämä ei ole itsestäänselvyys, kun puhutaan kansainvälisistä hääpukumerkeistä.
Myös pukujen kokovalikoima on monia kansainvälisiä merkkejä laajempi. Dazzling-puvut tehdään vähintään kokoon 58 asti, ja Victoria & Vincent sekä Sis Idman -puvut on tilattavissa kokoon 64 asti.
Hullumpaa ei ole sekään, että näiden pukujen myyntihinnasta reilusti yli puolet jää kotimaahan.
Yksi suurista suomalaisuushaasteista häämekoissa on se, että meillä Suomessa ei valmistetaan tällä hetkellä kuin trikoo- ja pellavakangasta. Juhlapukumateriaalien valmistus on loppunut Suomesta jo vuosia sitten. Suomalaisinta saa siis valitsemalla sekä suunnittelun että valmistuksen kotimaasta.
Meillä on tätä nykyä useita omaa hääpukumallistoaan suunnittelevia taitavia designereita, kuten Katri Niskanen, Heidi Tuisku, Irina Rogusina, Terhi Löfmanin Aaria Bridal Collection ja Iina Naumasen Valkoinen-mallisto. Näiden taitavien naisten lisäksi Suomi täynnä persoonallisia suunnittelijoita ja ompelijoita, jotka tekevät yksilöllisen hääpuvun kenelle vain, joka uskaltaa kysyä.
Melko korkeaa kotimaisuutta on myös asioida paikallisessa kivijalkaliikkeessä. Tähänkin liittyy monenlaista etua ja turvaa ostajalle; sovitat pukua ennen ostopäätöstä, saat asiantuntevaa palvelua, ja jos tilaamassasi tuoteessa on vikaa, saat varmasti meidän kuluttajansuojamme edellyttämän avun ja kompensaation. Lisäksi kivijalkalikkeen palveluun kuuluu vähintään osaavan korjausompelijan suositus. Jossain hääpukuliikkeissä puvun myyjä ja ompelija ovat yksi ja sama henkilö, jolloin todellakin saat osaavaa palvelua.
Ja samalla todennäköisyys sille, että pukusi on valmistettu Rana Plazan romahtaneen vaatetehtaan naapurissa Bangladeshissa, pienenee. Mikäänhän ei kai ole täysin varmaa, mutta todennäköisyys päivänvaloa kestävälle tekemiselle kasvaa, kun ketjua pystytään seuraamaan verkkokaupan osoitetta pidemmälle.
Ja jos haluat edelleen kasvattaa omien häidesi isojen valintojen kotimaisuusastetta, osta kotimaassa valmistettu vihkisormus! Meillä Suomessa on vielä kultasepän ammattitaitoa paljon, sillä kaikki merkittävät kotimaiset sormusmerkit valmistetaan edelleen Suomessa käsityönä merkin omalla tehtaalla tai kotimaisilla alihankkijoilla. Täällä valmistetuissa sormuksissa käytetty kultakin on lähes poikkeuksetta kierrätyskultaa. Lue tästä lisää Häät.fistä >>
Jaa juttu
