Viime vuosituhannen puolella puolella sulhasen juhlapukeutuminen oli selkeää: hääpäivän aamuna hän valitsi vaatekaapistaan parhaan asunsa. Tämä tarkoitti tummaa pukua tai univormua, joskus jopa frakkia. Viime vuosien kymmenien aikana sulhasen asuvalikoima on monipuolistunut, säännöt rentoutuneet ja omaan persoonaan sopivat vaihtoehdot ovat yhä enemmän toivottuja.

Juhlapuvuissa on runsaasti vaihtoehtoja perinteisistä asuista uuden mallisiin pukuihin, tosin univormun käyttöoikeus jätetään edelleenkin vain niille, joiden virka-asema sen sallii. Pukua usein käyttävä mies löytää mieleisensä hääasun pukuliikkeestä, mutta mikään pakko ei ole ostaa omaa pukua. Pukuvuokraamoista sulhanen löytää oivallisia vaihtoehtoja.

Tummat ja vaaleat puvut

Tumma puku lienee sulhasen asuista suosituin ja myös perinteisin. Se pukee useimpia vartalotyyppejä ja on sallivin morsiamen asun suhteen. Lisäksi se käy lähes kaikkiin tilaisuuksiin kaikkina kellonaikoina. Väriltään tumma puku voi mustan lisäksi olla tummansininen tai tummanharmaa.

Ruskean ja harmaan sävyjä on ennen pidetty arkipukujen väreinä. Nykyään voi suositella kauniin vaaleanharmaita ja beigejä pukuja myös sulhasille. Vaalea puku on erinomainen valinta silloin, kun sulhanen haluaa poiketa hääasunsa suhteen muista miesvieraista. Kauniit luonnonvalkoiset ja hiekan väriset puvut sopivat häihin erityisesti silloin, kun juhlat eivät ole kovin muodolliset.

Tumman tai vaalean puvun juhlavuutta lisää liivi ja siihen sointuva solmio. Sulhasen hääasuun sopiva valinta on myös solmiota muistuttava plastron ja pystykauluspaita. Juhlapukujen takit ovat nyt pitkiä, kapeita ja yksirivisiä. Pitkä takki on totutusta poikkeava ja tekee siksi puvusta juhlavan.

Iltajuhlapuvut

Juhlavin miesten puvuista on frakki. Tämän iltapuvun käyttöaika rajoittuu tiukan etiketti tulkinnan mukaan etiken mukaan kello 18 jälkeen alkaviin tilaisuuksiin. Häihin frakkiin voi pukeutua hyvällä omallatunnolla aikaisemminkin, jos juhlinta kuitenkin keskittyy iltapuolelle.

Hännystakkiin pukeutujaa velvoittaa etiketti, jota noudattamalla juhla-asu säilyttää arvokkuuteensa. Frakin alle puetaan pystykauluspaita, jossa on kovaksi tärkätty pikee-edusta ja helmiäisnapit. Paidan mansetit ovat yksinkertaiset ja niissä käytetään kalvosinnappeja, jotka ovat parhaassa tapauksessa joko kultaiset tai helmiäispintaiset. Paidan päälle puetaan valkoiset pikeeliivit ja kaulaan solmitaan samasta kankaasta tehty solmuke.

Jalkaan sujautetaan mustat pitkät silkkisukat ja kiiltonahkakengät. Frakin kanssa ei pueta rannekelloa eikä vyötä, vaan ne korvataan taskukellolla ja olkaimilla. Ulkona ollessa asuun voi lisätä vielä valkoiset käsineet ja mustan silinterihatun. Frakkipukuisen sulhasen vierellä oleva morsian pukeutuu pitkään ja juhlavaan morsiuspukuun.

Miehen toinen iltapuku smokki on luonteeltaan hyvin erilainen kuin frakki. Smokki on kotonaan yökerhoissa, ravintoloissa ja teatteri-illoissa. Perinteisesti hääetikettiin smokki ei ole kuulunut, mutta tästä tavasta on ajan myötä hiljalleen luovuttu. Koska häät on perhejuhla, edes pikkuisen vanhempaa ajatusta, että smokki sopii hääasuksi vain häihin, jotka vietetään iltasella ravintolassa, ei enää päde.

Päiväjuhlapuvut

Nostalgiset juhlapuvut saketti ja bonjour-puku muistuttavat kovasti toisiaan. Kumpaankin pukuun kuuluu pitkä takki, jonka edusta on saketissa viistottu ja bonjour-puvussa suora.

Takin väri on joko musta tai harmaa ja se yhdistetään joko yksivärisiin tai raidallisiin housuihin. Saketin ja bonjour-puvun seuraksi valitaan pystykauluspaita, liivi ja plastron. Liivin kanssa voidaan käyttää myös tavallista kauluspaitaa ja solmiota. Ulkona liikuttaessa päähän painetaan kunnioitusta herättävä harmaan huopahattu.

Kuten bonjour-puvun nimityskin viittaa, ovat nämä asut päiväkäyttöön tarkoitettuja juhla-asuja. Häiden juhlinta ajoittuu tavallisesti päiväaikaan, joten eipä ihme että nämä kaksi asua ovat vakiinnuttaneet asemansa sulhasten suosikkeina.

Teksti Kaarina Korventaka
Kuvat Turo Tailor, Kaleva