Vihkiseremonian kulku

Vihkiseremonian kulku

Itse vihkimisessä tulee olla aina läsnä vähintään kaksi todistajaa. Sekä kirkollisessa että siviilivihkimisessä todistajina voivat toimia seurakunnan tai maistaraatin työntekijät, jos hääparin niin toivoo. Papin edessä seurakunnan toimistossa voi siis myös piipahtaa vaikka lounastauolla.

Kirkollisessa kaavassa vihittävät voivat lupautua toisilleen niin sanotun lyhyen kaavan mukaan sanalla Tahdon, tai pitkän kaavan mukaan lausumalla toisilleen myös sormusvalan.

Kirkollinen vihkitoimitus etenee pääpiirteittäin seuraavasti:

  • Johdantomusiikki, häämarssi ja/tai alkuvirsi, hääpari saapuu alttarille
  • Alkusiunaus
  • Papin johdantosanat
  • (Psalmi)
  • Vihkirukous
  • Raamatunluku
  • Papin puhe vihittäville
  • Vihkiminen:

            Kysymykset vihittäville
            Sormusrukous
            (Sormuslupaukset)
            Avioliiton vahvistaminen
            Aviopuolisoiden siunaaminen

  • Virsi (vihkilaulu tai muuta sopivaa musiikkia)
  • Yhteinen esirukous
  • Isä meidän -rukous
  • Siunaus ja lähettäminen
  • Päätösmusiikki (virsi, laulu tai soitinmusiikki)


Myös Morsiusmessu on mahdollinen vihkikaava. Morsiusmessu on vihkijumalanpalvelus, johon sisältyy ehtoollisen vietto. Siinä sekä vihkipari ja häävieraat osallistuvat ehtoolliselle. LIsää morsiusmessusta Häät.fissä.

Vihkiseremonian kulku

Siviilivihkimisen kaava

Siviilivihkikaava on itsessään vain parin minuutin mittainen, mutta avioliittoasetuksen mukaiseen kaavaan voi halutessaan lisätä esimerkiksi musiikkia, puheen, runon tms., ja tuoda kaavaan persoonallisuutta ja hauskuutta. Monet vihkijät pitävät tilaisuudessa joka tapauksessa pienen puheen parille, ja muokkaavat tilaisuutta mielellään parin pyynnöstä enemmänkin.

Siviilivihkitoimitus etenee pääpiirteittäin seuraavasti:

"Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi sekä yhteiskunnan säilymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheen jäsenet voisivat yhdessä luoda onnellisen kodin.

Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (puolison nimi): Tahdotteko ottaa tämän (puolison nimi) aviopuolisoksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?

(Vastaus: Tahdon)

Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (puolison nimi): Tahdotteko ottaa tämän (puolison nimi) aviopuolisoksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?

(Vastaus: Tahdon).

Vastattuanne näin kumpikin kohdaltanne myöntävästi Teille tehtyyn kysymykseen totean Teidät aviopuolisoiksi.

Jos hääparilla on sormukset: Ottakaa (puolison nimi) liittonne merkiksi sormus puolisoltanne.

Teidät on nyt vihitty avioliittoon. Puolisoina olette keskenänne yhdenvertaiset. Osoittakaa avioliitossa toinen toisillenne rakkautta ja keskinäistä luottamusta sekä toimikaa yhdessä perheen hyväksi.”

Uuden avioliittolain voimaan astuminen muutti siviilivihkikaavaa pikkuisen 1.3.2017.
 

Erilaisia seremonioita

Ortodoksinen seremonia on luterilaista paljon koristeellisempi, ja voi kihlauksineen, kruunuineen ja kolminkertaisine toistoineen kestää 40 minuuttia.

Myös juutalaiseen vihkiseremoniaan kuuluu osana kihlaus. Juutalainen pari vihitään erityisen hääkatoksen alla. Seremoniaan kuuluu avioliittosopimuksen lukeminen, jota seuraavat seitsemän siunausta: viinin siunaus ja kuusi avioliiton siunausta. Lopuksi sulhanen astuu jalallaan rikki lasin, mikä symboloi sitä, että ilon hetkenäkään ei saa unohtaa temppelin hävitystä.

Myös islamilaisessa vihkiseremoniassa avioliittosopimuksella on tärkeä rooli. Sen lisäksi seremoniaan kuuluu imaamin lukema arabiankielinen Koraanin ote, joka Suomen islaminuskoisilla tataareilla onkin ainoa eksoottinen piirre muuten häämarsseja myöten perinteisissä suomalaisissa häissä.

Lähi-idän maista tulleet muslimit sen sijaan noudattavat omia perinnäistapojaan, eivätkä käytä musiikkia vihkiseremonian yhteydessä tai heitä riisiä, koska se on pakanallinen tapa, eivätkä myöskään suutele julkisesti.

 

Jaa juttu