Tänäkin kesänä sonnustaudutaan morsiuskruunuun

Kruunumorsiuspari Seurasaaren kruunuhääesityksessä vuonna 2005.

Nykymorsiamet käyttävät pääkoristeina tyypillisemmin kukkia ja tiaroita, mutta myös morsiuskruunut ovat säilyttäneet suosionsa.

Useat seurakunnat lainaavat morsiuskruunuja. Esimerkiksi Oulunkylän seurakunnassa Helsingissä on lainattavissa vuodelta 1969 oleva, entisen kirkkoherran tyttärelleen ostama ja sen jälkeen seurakunnalle lahjoittama morsiuskruunu. Paattisten seurakunta Turussa lainaa vuodelta 1943 olevaa kruunua.

- Kruunu on ollut lainassa lähes joka toinen kuukausi. Tuleviin kesähäihinsä sen on varannut neljä morsianta, kertoo Suomen Partiolaisten hallintokoordinaattori Heikki Tolvanen.
 

Morsiuskruunujen tyyli ja koko on vaihdellut eri aikakausina. Nykyisin käytössä olevat morsiuskruunut ovat siroja ja kevytrakenteisia. Suomalaisen Partiotyttöliiton omistama, vuodelta 1937 oleva kullattu, helmikoristeinen kruunu kiinnitetään hiuksiin tai huntuun helmikoristeisilla neuloilla.

Kruunut ovat olleet morsianten keskeinen asuste 1800-luvulle saakka erityisesti Länsi- ja Etelä-Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Morsiamen kantama kruunu saattoi painaa useita kiloja. 

Morsiuskruunut symboloivat puhtautta

Morsiamet pukeutuivat vielä 1700-luvun ja 1800-luvun taitteessa mustaan asuun. Viattomuutta ja puhtautta, morsiamen tärkeitä hyveitä, symboloi kookas, rautalankakehikon varaan rakennettu kruunu. Se oli koristeltu värikkäillä helmillä, napeilla, papereilla ja kankailla. Kruunu kiinnitettiin kaulan alta nauhoilla. Ulkonäkö ja koko vaihtelivat seudun ja säädyn mukaan.

Alla Paattisten seurakunnan morsiuskruunu.

- Usein varsinaisen kruunun sisällä oli vielä erillinen, yrteillä koristeltu kunniakoppa, joka oli kruunun tärkein osa. Siihen tiivistyi koko puhtauden symboliikka, kertoo Seurasaarisäätiön pääsihteeri, kansatieteilijä Aila Nieminen.

Kylässä oli usein vain yksi kruunu, jonka säilyttäminen ja lainaaminen olivat jonkun arvostetussa asemassa olevan emännän vastuulla. Samaa kruunua saattoivat kantaa kaikki kylän avioituvat tytöt.

Lottamorsiamet käyttivät yhteiskruunuja

Sadat lottamorsiamet käyttivät Lotta Svärd -säätiön yhteisomistuksessa olleita kruunuja. Vaatimuksena oli vähintään viiden vuoden lottakokemus ja sulhasen kuuluminen maanpuolustajiin.

Syvärannan Lottamuseossa Tuusulassa on nähtävillä vuodelta 1933 oleva kruunu. Sitä koristaa yhdeksän Suomen maakuntia symboloivaa koristekiveä. Sakaroiden päässä olevat heraldiset ruusut symboloivat muun muassa jalomielisyyttä ja vaiteliaisuutta.
Turun suomalaisen lottaosaston kruunu on nähtävillä Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museossa Seinäjoella ja Viipurin lottaosaston kruunu Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa.

Kuvat: Seurasaarisäätiö, Mari Sundell, Raimo Lähteenmäki ja Minna Heinonen