Miten hääperinteet sopivat nykyaikaisiin häihin?

Kuva SCX

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä ja jotain lainattua. Morsian nimimerkillä Päivänsäde pohtii omaa suhdettaan hääperinteeseen ja sen toteuttamiseen.

– Vaikka olemmekin ajatelleet sulhasen kanssa, että haluamme järjestää häihimme jotain erilaista, jotain ei niin perinteistä, pohja kaikelle kulkee nimenomaan perinteissä. Yksi perinnehän on, että morsiamella tulisi olla häissään jotain uutta, vanhaa, sinistä ja lainattua. Ja olen kuullut myös, että käytettyä, joka varmaan menee sitten vanhan ja lainatun yhdistelmästäkin.

– Minä itse en henkilökohtaisesti tiennyt näiden asioiden merkitystä ja syytä, miksi minulla pitäisi olla jotain uutta, vanhaa, sinistä ja lainattua? Halusin ottaa asiasta selvää, miksi tällainen perinne on olemassa, mitä merkitystä näillä asioilla on uskottu ja uskotaan olevan. Vai uskotaanko niihin vielä, kuinka paljon tätä perinnettä oikeasti vielä vaalitaan?

Perinnettä toden totta noudatetaan tai ainakin halutaan noudattaa yhä edelleen, myös Suomessa, vaikka perinne onkin lähtöisin 1800-luvun alun Englannista.

Lorussa ”uusi” tuo onnea ja optimismia tulevaisuuteen.

”Vanha” taas puolestaan muistuttaa morsianta hänen omista sukujuurista ja on kunnioituksen merkki.

”Sininen” taas on suojeluksen symboli, se tuo uskollisuutta ja ikuista rakkautta.

”Lainattu” on liki vanhaa, niin kuin sanoin, niistä yhdessä voitaisiin saada ”jotain käytettyä”. Se on usein morsiamen perheenjäseneltä saatu, esimerkiksi koru tai huntu. Se muodostaa sidoksen siihen perheeseen ja kunnioitukseen. Se tuo myös onnea nuorelle naiselle, joka lähtee kotoaan.

Sininen symbolisoi uskollisuutta, sitä ei heitetä sukkanauhan mukana pois

– Lähdin työstämään omia tarvikkeitani, jotka noudattaisivat tätä sääntöä. Tähän mennessä minulla on vasta uusi ja sininen kasassa. Uusi on pukuni, joka ei ole ollut kenelläkään muulla vielä käytössä ja on lähes uunituore. No sinistä hieman pohdin, tiedän että monilla on sukkanauha joko sininen tai siinä on sininen rusetti.

– Koin tuon perinteikkääksi, mutten nähnyt, että se olisi kuulunut alkuperäiseen perinteeseen. Sinistä voisi olla muuallakin, ja siksi minun sukkanauhani onkin mustavalkoinen, punaisella rusetilla. Ei siis sininen. Lisäksi ajattelin, että jos sininen symbolisoi uskollisuutta ja ikuista rakkautta, niin miten se voi olla sukkanauhassa, jonka sulhanen riisuu minulta ja heittää sen naimattomille mies ystävillemme. Mitä se siinä tapauksessa symbolisoisi?

– Tämän ajatusprosessin edetessä tulin ajatelleeksi, että hei, minulla ei ole niitä kenkiäkään vielä. Lähdin Internetin salaisiin ja ei niin salaisiin syövereihin selailemaan morsiuskenkiä, ei mitään, ei niin yhtikäs mitään. Sitten siirryin tennareihin ja balleriinoihin, korkokenkiin, ihan tavallisiin korkokenkiin. LÖYTYI!

Kuva Nimimerkki Päivänsäde

– Aivan ihanan yksinkertaiset ja tukevan oloiset SINISET korkokengät. Niinpä minulla on nyt siniset korkokengät, jotka saattavat satunnaisesti vilkkua hameenhelman alta ja pysyvät jalassani, eikä niitä heitetä ainakaan naimattomille poikamiehille.

– Nyt olisi siis etsinnässä vielä jotain vanhaa ja jotain lainattua. Ne minun on pakko saada, tai muuten tässä perinteen noudattamisessa ei ole mitään järkeä. Vai onko?

Jaa juttu