Kotimainen vihkisormus pääsee pisimmälle eettisyydessä ja ekologisuudessa

Vihkikorut ovat hohtava osa elämääsi arjessa ja juhlassa läpi vuosien. Voit käyttää kihlasormustasi ja vihkisormustasi sekä muita koruja hyvillä mielin, kun valitset Suomessa valmistettuja jalometallikoruja, sillä silloin teet vastuullisen valinnan.

”Kulta ei huku!” isoäitini tapasi sanoa. Lapsena ajattelin lausahduksen sisältävän enemmänkin taikauskoa kuin totuuden siemeniä. Kun tänä päivänä pohdin, miten tärkeä jokainen tekemäni valinta on kestävän kehityksen näkökulmasta, olen vihdoin oivaltanut, kuinka oikeassa hän olikaan. Eettiset ja ekologiset valinnat ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan.

Suomessa kulta kiertää


Kulta ja muut jalometallit pysyvät tallessa ja ne kierrätetään niin tarkasti, että tänä päivänä kaikki Suomessa valmistettavat kultakorut on tehty vähintään 95 ja usein jopa 100 prosenttisesti kierrätetystä materiaalista. Muista kysyä metallin alkuperästä koruliikkeessäsi tai kultaseppäsi luona asioidessasi.

KATSO KUVAT SUUREMPINA JA TUOTETIEDOT KUVIA KLIKKAAMALLA

Avainlippu kertoo vastuullisuudesta


Ison plussan korun vastuullisuuteen lisää Suomessa tehtävä työ. Jalometallikorun arvosta suuri osa muodostuu kultasepäntyöstä, ja meillä lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta pitävät huolen siitä, että työn eettiset arvot toteutuvat. Korun suunnittelija ja tekijä saavat työstään reilun palkan, ja työolosuhteet ja -turvallisuus pysyvät asianmukaisessa kunnossa. Näin ei asian laita kaikkialla maailmassa valitettavasti ole, eikä tuontikorujen alkuperää ja valmistusolosuhteita ole aina mahdollista jäljittää. Jos vastuullisuus on sinulle tärkeä arvo, kysy tarkat tiedot korusi valmistuksesta.

Muista myös, että vaikka brändi olisi tuttu kotimainen, tuotteiden valmistus voi tapahtua missä tahansa. Avainlippu-tunnus on helppo tapa varmistua asiasta, sillä merkki kertoo tuotteen korkeasta kotimaisuusasteesta, jolloin Suomen lakia on noudatettu ja verot maksettu suomalaisen yhteiskunnan hyödyksi. Jos asioit suoraan korusi valmistavan kultasepän kanssa, saat aivan ensi käden tietoa koko prosessista ja voit päästä jopa katsomaan korun valmistumisen vaiheita omin silmin.

KATSO KUVAT SUUREMPINA JA TUOTETIEDOT KUVIA KLIKKAAMALLA

Eettiset jalokivet


Moni meistä pohtii myös sitä, millaisia timantteja ja jalokiviä koruissaan voi hyvällä omalla tunnolla kantaa. Eettisyyden ja ekologisuuden toteutumiseen on onneksi tarjolla monta eri keinoa.

Monet jalokivialalla toimivat kansainväliset yritykset toimivat eettisten normien mukaisesti ostaen raakakivet turvallisilta alueilta ja sertifioiduista kaivoksista sekä huolehtivat, että hiontatyö teetetään vastuullisesti. Näillä yrityksillä on yleensä myös todistus siitä, että toimintaa auditoidaan korkeilla kansainvälisillä kriteereillä. Voit siis pyytää kultaseppääsi kertomaan, millaisilta yrityksiltä kivet hankitaan, ja varmistua näin valintasi vastuullisuudesta.

Aivan aukottomasti kansainvälisen kaupan piirissä liikkuvien timanttien ja jalokivien alkuperää on lähes mahdotonta selvittää, sillä ne kulkevat monen välikäden kautta ennen päätymistään suomalaiselle kultasepälle. Timantteja hankkiva seppä voi vain luottaa siihen, että kaikki välikädet ovat toimineet lupaustensa mukaisesti eettisin perustein ja auditointi on riittävän kattavaa.

Suomalaisiakin jalokiviä löytyy. Esimerkiksi Luumäen berylli on korkealaatuinen jalokivi, joka voisi kimaltaa kauniisti sinunkin ikuista rakkautta symboloivassa sormuksessasi.

Synteettiset kivet, kuten laboratoriossa valmistettavat timantit, ovat myös hyvä valinta, jos tiedät missä kiven valmistava laitos sijaitsee ja millaiset työolosuhteet siellä vallitsevat. Synteettisten timanttien valmistaminen vaatii kuitenkin runsaasti energiaa, joten hiilijalanjälkeä niiden hankinta aiheuttaa ja sen kompensointi on tarpeen.

Kestävin ratkaisu on arvokivien kierrätys. Voitko saada käyttöösi perintösormuksia tai ostaa sopivan korun huutokaupasta? Korua voidaan muokata nykykäyttöön sopivaksi tai vanhan korun kulta voidaan kierrättää ja kivet siirtää uuteen koruun, jolloin uusia materiaaleja ei tarvita ehkä lainkaan.


Teksti Sari Yli-Salomäki / Häät-media
Kuvat Teemu Töyrylä / Studio Töyrylä

TÄMÄ ARTIKKELI SISÄLTÄÄ TUOTEMAINONTAA.

Jaa juttu