Avioehdosta puhutaan usein negatiiviseen sävyyn ja jonkinlaisena epäluottamuslauseena tulevaa puolisoa kohtaan. Todellisuudessa kyseessä ei kuitenkaan ole sen kummempi asia kuin vakuutus. Avioehtoa ei tehdä siksi, ettei luotettaisi toiseen vaan siksi, että asioihin on hyvä varautua.

Avioehtoon voi suhtautua samalla tavalla kuin vaikkapa tapaturma- tai henkivakuutukseen. Kukaan ei toivo, että joutuisi esimerkiksi onnettomuuteen, mutta niin saattaa kuitenkin käydä ilman, että asiaan voi itse vaikuttaa. 

Avioliittoja solmitaan vuosittain noin 20 000, ja avioehtosopimuksia rekisterödään Digi- ja väestötietovirastoon vuosittain noin 8 500. Avioehdolla voidaan vaikuttaa siihen, miten omaisuus jaetaan, jos liitto päättyy eroon tai toisen puolison kuolemaan.

Avioehto ei välttämättä sovi kaikkiin avioliittoihin. Jotta osaa tehdä parhaan päätöksen oman avioliiton suhteen, kannattaa kuitenkin perehtyä siihen, mitä avio-oikeus ja avioehto käytännössä tarkoittaa. Ohessa vastauksia yleisimpiin avioehtoon liittyviin kysymyksiin.

Seuraavassa pikainen 5+1 muistilista avioehtoa harkitseville puolisoille. Listaan on hyvä tutustua ennen päätöstä mahdollisen avioehdon tekemisestä ja sen tarkemmasta sisällöstä.

1. Mitä jos emme tee avioehtoa ja avioliitto päättyy avioeroon?

Kun avioliitto solmitaan, syntyy puolisoille avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus tarkoittaa sitä, että avioliiton päättyessä puolisoiden omaisuuden säästö jaetaan tasan molempien kesken. Puolisoiden koko omaisuus on avio-oikeuden alaista omaisuutta, olipa se sitten hankittu ennen avioliittoa tai sen aikana. Jos toisella puolisoista on eron hetkellä nimissään enemmän omaisuutta, joutuu hän maksamaan toiselle tasinkoa (rahaa tai muuta omaisuutta) sen verran, että molempien puolisoiden omaisuuden arvo on yhtä suuri. Omaisuuden jakoa avioeron yhteydessä kutsutaan ositukseksi.

2. Minkälaisia eri vaihtoehtoja on tehdä avioehtosopimus?

Avioehtoja on monenlaisia. Usein tehdään totaalisopimus, jolloin molemmat puolisot luopuvat avio-oikeudestaan toisen omaisuuteen. Avioehto voidaan kuitenkin tehdä myös osittaisena, jolloin vain osa omaisuudesta suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle.

Kun avioehtosopimus tehdään osittaisena, säilytetään usein oikeus avioliiton aikana yhdessä hankittuun omaisuuteen ja muu omaisuus jätetään ulkopuolelle. Tällaista muuta avio-oikeuden ulkopuolelle jäävää omaisuutta voi olla esimerkiksi yritysomaisuus, ennen avioliittoa hankittu omaisuus, perinnöt ja lahjat.

Avioehdon voi räätälöidä täysin ja tehdä juuri niin yksityiskohtaisesti kuin haluaa ja avio-oikeuden ulkopuolelle on mahdollista sulkea esimerkiksi yksittäisiä esineitä. On esimerkiksi mahdollista jättää toisen nimissä ennen avioliiton solmimista ollut kesämökki avio-oikeuden ulkopuolelle, mutta säilyttää mökistä saatavat vuokratulot avio-oikeuden alaisina.

3. Onko olemassa yksipuolista avioehtoa? Entä voiko avioehdon voimassaololle asettaa määräaikaa?

Yksipuolisella avioehtosopimuksella tarkoitetaan sitä, että avio-oikeus suljetaan pois vain toiselta puolisolta ja kuitenkin säilytetään toisella. Tällöin se puoliso, jolta avio-oikeus on suljettu pois, ei ole oikeutettu saamaan osituksen yhteydessä toiselta puolisolta mitään omaisuutta. Puolestaan puoliso, jonka avio-oikeus on säilytetty, saattaa olla oikeutettu tasinkoon toisen omaisuudesta.

Yksipuolinenkin avioehto tulee kuitenkin laatia yhdessä. Avioliittoa solmittaessa ei ole siis mahdollista, että toinen puolisoista yksipuolisella päätöksellään jättäisi toisen avio-oikeuden ulkopuolelle. Molempien puolisoiden tulee aina hyväksyä avioehtosopimus ja allekirjoittaa se.

Avioehtosopimuksen voi tehdä myös määräajaksi. Voidaan esimerkiksi sopia, että avioehto pätee vain ensimmäiset viisi vuotta avioliiton solmimisesta, minkä jälkeen sen voimassaolo päättyy.

4. Voiko avioehtosopimukseen sisällyttää ehtoja siten, että omaisuuden jakautuminen riippuu siitä, onko avioliitto päättynyt avioeroon vai toisen puolison kuolemaan?

Avioehtosopimuksen voi tehdä myös ehdollisena. Tällöin omaisuuden jakautumiseen vaikuttaa se, onko avioliitto päättynyt eroon vai toisen puolison kuolemaan. Voidaan esimerkiksi sopia, että avioerotilanteessa puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Mutta jos avioliiton päättymisen syy on toisen puolison kuolema, on leskellä täysi avio-oikeus.

5. Miten avioehtosopimus käytännössä tehdään?

Avioehto tulee aina tehdä kirjallisesti. Sopimus on päivättävä ja molempien puolisoiden on se allekirjoituksellaan hyväksyttävä. Sopimusta varten tarvitaan myös kaksi esteetöntä todistajaa. Todistajaksi ei kelpaa kummankaan puolison lähisukulainen tai esimerkiksi entinen puoliso. Todistajien esteettömyys on edellytys avioehdon pätevyydelle. Todistajan on oltava esteetön avioehtosopimusta todistaessaan, myöhemmin syntyvä esteellisyys ei vaikuta asiaan. Osituksessa voidaan sopimusta kuitenkin noudattaa, todistajan esteellisyydestä huolimatta, mikäli se sopii molemmille aviopuolisoille.

Todistajat vahvistavat omalla allekirjoituksellaan avioehtosopimuksessa olevat puolisoiden allekirjoitukset oikeiksi. Todistajien ei kuitenkaan tarvitse olla tietoisia avioehtosopimuksen sisällöstä tai edes siitä, mistä sopimuksesta on kyse.

Kun avioehtosopimus on laadittu ja allekirjoitettu myös todistajien toimesta, tulee se toimittaa Digi- ja väestötietovirastoon vahvistettavaksi. Vasta kun sopimus on rekisteröity viranomaisen toimesta, tulee se voimaan.

Avioehto laaditaan usein ennen avioliiton solmimista, mutta se voidaan tehdä myös myöhemmin, vaikka vasta siinä vaiheessa, kun avioliittoa on takana jo vuosikymmeniä. Avioehtoa ei kuitenkaan voi tehdä enää silloin, jos avioero on jo laitettu vireille käräjäoikeudessa.

Avioehtoa voidaan ajan kuluessa myös muuttaa tai se voidaan kokonaan purkaa. Muutos tulee kuitenkin tehdä samassa järjestyksessä kuin alkuperäinenkin avioehto eli tarvitaan todistajia ja edelleen avioehdon rekisteröinti.

Avioehtosopimuksen voi laatia kuka tahansa, mutta usein olisi hyvä kuitenkin vähintään keskustella asiantuntijan kanssa aiheesta. Jokainen avioliitto on omanlaisensa ja usein myös toiveet avioehdon suhteen ovat yksilöllisiä. Mikäli avioehtosopimuksen laatii huolimattomasti, saattavat taloudelliset seuraukset eron tai puolison kuoleman tapahtuessa yllättää ikävällä tavalla. 

+1. Päteekö Suomessa laadittu avioehto kaikkialla maailmassa?

Eri maiden lainsäädäntö saattaa poiketa huomattavasti Suomen lainsäädännöstä. Jos puolisot ovat eri maiden kansalaisia, kannattaakin avioehtoon aina kirjata huolella, minkä maan lainsäädäntöä noudatetaan avioliiton päättyessä. Tämä on tärkeää erityisesti siksi, että omaisuuteen saattaa liittyä hyvin poikkeavia säädöksiä riippuen siitä, onko avioliitto päättynyt eroon vai toisen puolison kuolemaan.